Suomalaisyritysten kansainvälistyminen Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa
Lammi, Petri (2015)
Lammi, Petri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505249845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505249845
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä Tyynenmeren Aasian alueelle. Painopisteenä työssä oli tutkia suomalaisten yritysten toiminnan laajuutta alueella ja selvittää niiden asenteita alueen maita kohtaan. Tuloksia on verrattu vuosina 1994, 1996, 2002 ja 2006 tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuksen aiheet ja kysymykset on pyritty pitämään samoina kuin edellisissä tutkimuksissa. Vertailulla haluttiin selvittää miten kansainvälistyminen Tyynenmeren Aasiaan on edennyt ja mitä muutoksia on tapahtunut vuoden 2006 jälkeen.
Viitekehys kuvasi Tyynenmeren Aasian markkinoiden ja talouden nykytilaa ja siihen johtanutta kehityskulkua. Viitekehyksessä kuvattiin myös aluetta toimintaympäristönä ja sitä, millaisia erityisiä vaatimuksia Tyynenmeren Aasia toimintaympäristönä asettaa suomalaisille yrityksille. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin kansainvälistymisen vaiheita ja muotoja suomalaisten yritysten näkökulmasta.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisin menetelmin ja tutkimusaineisto kerättiin sähköpostissa lähetetyllä verkkokyselyllä. Aineisto analysoitiin taulukointeja käyttäen ja tavoitteena oli yleisten säännönmukaisuuksien löytäminen tutkittavasta aineistosta.
Tutkimustuloksena saatiin, että suomalaisten yritysten toiminta on laajentunut edelleen Tyynenmeren Aasiassa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä katsoi toimintansa lisääntyvän alueella, vaikka riskit koettiin suuremmiksi kuin aiemmin. Itä- ja Etelä Aasia olivat alueista kiinnostavimmat Kiinan ollessa selvästi kiinnostavin toiminnan kohdemaa. Negatiivisimmaksi asiaksi koettiin alueen kohonnut kustannustaso. Suurimpina esteinä kansainvälistymiselle yritykset kokivat myynnin ja markkinoinnin ongelmat sekä rahoituksen vaikeudet. Koulutuksen ja osaamiseen suhtautuminen oli muuttunut, koulutusta kaivataan lisää, vaikka henkilökunnan osaamista koetaan olevan aiempaa enemmän. Liiketoimintakulttuurien ymmärtämisen merkitys oli kasvanut toiminnan kohdemaiden lisääntymisen myötä. Yritysten kokemukset alueella toimimisesta olivat kokonaisuudessaan positiivisemmat kuin aiemmin. Yritykset olivat entistä vahvemmin sitä mieltä, että suomalaisten yritysten tulisi toimia aktiivisemmin alueen markkinoilla.
Viitekehys kuvasi Tyynenmeren Aasian markkinoiden ja talouden nykytilaa ja siihen johtanutta kehityskulkua. Viitekehyksessä kuvattiin myös aluetta toimintaympäristönä ja sitä, millaisia erityisiä vaatimuksia Tyynenmeren Aasia toimintaympäristönä asettaa suomalaisille yrityksille. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin kansainvälistymisen vaiheita ja muotoja suomalaisten yritysten näkökulmasta.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisin menetelmin ja tutkimusaineisto kerättiin sähköpostissa lähetetyllä verkkokyselyllä. Aineisto analysoitiin taulukointeja käyttäen ja tavoitteena oli yleisten säännönmukaisuuksien löytäminen tutkittavasta aineistosta.
Tutkimustuloksena saatiin, että suomalaisten yritysten toiminta on laajentunut edelleen Tyynenmeren Aasiassa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä katsoi toimintansa lisääntyvän alueella, vaikka riskit koettiin suuremmiksi kuin aiemmin. Itä- ja Etelä Aasia olivat alueista kiinnostavimmat Kiinan ollessa selvästi kiinnostavin toiminnan kohdemaa. Negatiivisimmaksi asiaksi koettiin alueen kohonnut kustannustaso. Suurimpina esteinä kansainvälistymiselle yritykset kokivat myynnin ja markkinoinnin ongelmat sekä rahoituksen vaikeudet. Koulutuksen ja osaamiseen suhtautuminen oli muuttunut, koulutusta kaivataan lisää, vaikka henkilökunnan osaamista koetaan olevan aiempaa enemmän. Liiketoimintakulttuurien ymmärtämisen merkitys oli kasvanut toiminnan kohdemaiden lisääntymisen myötä. Yritysten kokemukset alueella toimimisesta olivat kokonaisuudessaan positiivisemmat kuin aiemmin. Yritykset olivat entistä vahvemmin sitä mieltä, että suomalaisten yritysten tulisi toimia aktiivisemmin alueen markkinoilla.