Temperamentti teatteri-ilmaisun ohjaajan työssä : kasvatustieteellinen näkökulma lapsiryhmien ohjaamiseen

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan draamatyöskentelyn soveltuvuuttaa lasten erilaisille temperamenttipiirteille teatteriharrastuskontekstissa. Teatteri-ilmaisun ohjaajan käytännön työtä tarkastellaan kasvatustieteellisen teorian valossa. Työssä tutkitaan myös temperamenttipiirteiden ja taiteellisen lahjakkuuden suhdetta. Työssä pyritään selvittämään, voivatko tietyt temperamenttipiirteet edesauttaa luovuuden ja myöhemmin taiteellisen lahjakkuuden kehittymistä. Lähtökohtana on, että lahjakkuus ja taidot kehittyvät ajan ja toiminnan myötä, eivätkä ole geenien sanelemia synnynnäisiä ominaisuuksia toisin kuin temperamentti

Teatteri-ilmaisun ohjaajaa ei yleisesti mielletä kasvattajaksi. Tutkimalla työnsä metodiikkaa kasvatustieteilijän näkökulmasta, teatteri-ilmaisun ohjaaja voi löytää uusia kulmia työnsä toteuttamiseen. Nykyään didaktinen paradigma korostaakin opettajan roolia oppimisen ohjaajana, ei niinkään valmiin tiedon antajana. Opettajan työnkuva käytännössä on siis viime vuosikymmenen aikana lipunut ohjaamisen alueelle. Didaktiikka on kasvatustieteen osa-alue, joka pyrkii vastaamaan kysymykseen: mitä on hyvä opetus? Eikö teatteri-ilmaisun ohjaajakin voisi tutkia työnsä didaktiikkaa ja nähdä työtään siten kasvatuksellisena kokonaisuutena? Millaisia pitkän aikavälin tavoitteita teatteri-ilmaisun ohjaaja näkee työssään? Tieteellinen viitekehys on kasvatustieteellisessä teoriassa, erityisesti didaktiikassa.

This thesis examines the impacts of various aspects of a child's temperament in the context of drama. The scientific frame of reference is educational science. Temperament in this thesis refers to Thomas’ and Chess’ theory wich includes nine temperament characteristics. The applicability of the methodology in drama for children is studied from the perspective of temperament. This thesis discusses the different temperament characteristics of children in the context of recreation. Also, the relationship between children's temperament characteristics and artistic talent and suitability is examined. The basis is that talent and skills evolve over time and are not dictated by genes.

The practical work of a drama instructor is studied trough theater pedagogical theory. The thesis seeks to justify the educational nature of drama instructing. The thesis explains what drives a drama instructors practical work in the absence of a nationwide educational plan.

This thesis examines drama instructing as a teaching situation. In addition, the thesis studies drama instructors professional identity. The effects of a drama instructors own temperament in instructing children is studied in this thesis.