Journalismia yhteisötaiteen hengessä : Kertomus oman ammatti-identiteetin etsinnästä
Männikkö, Merja (2015)
Männikkö, Merja
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610248
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää omaa ammatti-identiteettiä journalistina ja yhteisötaiteilijana. Opinnäytetyöni tehtävänä oli kartoittaa, mitä yhteneväisyyksiä, toisiaan ja ammatti-identiteettiä tukevia ideaaleja on journalismin ja yhteisötaiteen työprosesseissa sekä mitä lisäarvoa yhteisötaiteilijan roolit tuovat journalistin työnkuvaan.
Opinnäytetyöni merkittävän tietoperustan muodostivat Suzanne Lacyn määrittelemät yhteisötaiteilijan roolit: kokija, analyytikko, raportoija ja aktivisti. Näiden roolien kautta tarkastelin Muistoni mun- yhteisö- ja kuvataideprojektia käytännössä ikäihmisten kanssa Haukiputaan ympärivuoro-kautisen hoivan yksikössä.
Tutkimusmenetelmänäni toimi ryhmähaastattelu, jonka tuloksia tarkastelin yhdessä teoria- ja kokemustiedon kanssa. Haastattelin Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa Yhteisötaiteen horisontteja -väitöskirjaa parhaillaan valmistelevaa Pirjo Roponen-Lunnasta ja Kalevan toimittaja Erkki Hujasta journalismista ja yhteisötaiteesta. Haastattelu osoitti, että journalismin ja yhteisötaiteen työprosessit hyötyvät toisistaan.
Totean tutkimuksessani, että journalismin ja yhteisötaiteen kumppanuuden kautta syntyy mahdollisuus vuorovaikutuksen, tulkinnallisuuden, avoimuuden ja autonomian lisääntymiseen journalismissa. Nämä neljä avainkategoriaa muodostavat yhteisötaiteen hengessä kirjoittavan journalistin työn perustan. Suzanne Lacyn määrittämät yhteisötaiteilijan roolit palvelevat yhteisöllisesti toteutettavan journalismin päämääriä.
Yhteisötaiteen hengessä kirjoittavan journalistin ammatti-identiteetti lisää samaistumistani tähän työhön. Se liittyy luontevasti luovaan työskentelyotteeseeni kulttuuri-, hyvinvointi-, viestintä- ja koulutusaloilla. Näen tutkimuksestani hyötyvän myös muiden luovasta työnkuvasta kiinnostuneiden journalistien.
Opinnäytetyöni merkittävän tietoperustan muodostivat Suzanne Lacyn määrittelemät yhteisötaiteilijan roolit: kokija, analyytikko, raportoija ja aktivisti. Näiden roolien kautta tarkastelin Muistoni mun- yhteisö- ja kuvataideprojektia käytännössä ikäihmisten kanssa Haukiputaan ympärivuoro-kautisen hoivan yksikössä.
Tutkimusmenetelmänäni toimi ryhmähaastattelu, jonka tuloksia tarkastelin yhdessä teoria- ja kokemustiedon kanssa. Haastattelin Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa Yhteisötaiteen horisontteja -väitöskirjaa parhaillaan valmistelevaa Pirjo Roponen-Lunnasta ja Kalevan toimittaja Erkki Hujasta journalismista ja yhteisötaiteesta. Haastattelu osoitti, että journalismin ja yhteisötaiteen työprosessit hyötyvät toisistaan.
Totean tutkimuksessani, että journalismin ja yhteisötaiteen kumppanuuden kautta syntyy mahdollisuus vuorovaikutuksen, tulkinnallisuuden, avoimuuden ja autonomian lisääntymiseen journalismissa. Nämä neljä avainkategoriaa muodostavat yhteisötaiteen hengessä kirjoittavan journalistin työn perustan. Suzanne Lacyn määrittämät yhteisötaiteilijan roolit palvelevat yhteisöllisesti toteutettavan journalismin päämääriä.
Yhteisötaiteen hengessä kirjoittavan journalistin ammatti-identiteetti lisää samaistumistani tähän työhön. Se liittyy luontevasti luovaan työskentelyotteeseeni kulttuuri-, hyvinvointi-, viestintä- ja koulutusaloilla. Näen tutkimuksestani hyötyvän myös muiden luovasta työnkuvasta kiinnostuneiden journalistien.