Elintapojen kirjaaminen lapsettomuushoidoissa : Kirjaamiskäytännöt Oulun yliopistollisessa sairaalassa
Ojala, Irjaliisa; Oinas, Katri; Vähäkuopus, Henna (2015)
Ojala, Irjaliisa
Oinas, Katri
Vähäkuopus, Henna
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610256
Tiivistelmä
Elintapaohjaus ja sen kirjaaminen lapsettomuushoidoissa on aihe, jota ei ole Oulun yliopistollisessa sairaalassa aiemmin tutkittu. Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää millaista elintapaohjausta lapsettomuushoitoihin osallistuvat pariskunnat saavat. Tavoitteena oli saada tietoa mitä elintavoista ja terveyden edistämisestä kirjataan potilasasiakirjoihin Oulun yliopistollisen sairaalan lisääntymislääketieteen yksikössä sairaanhoitajien sekä lääkärien toimesta.
Tutkimuspyynnön saimme Oulun yliopistollisesta sairaalasta, Lasten ja nuorten tulosalueelta, Naistentautien poliklinikalta. Tutkimusaineistona käytimme Oulun yliopistollisen sairaalan lisääntymislääketieteen yksikön asiakirjoja potilaista, jotka olivat asioineet yksikössä tammikuun ja elokuun 2013 välisenä aikana. Aineisto koostui 90:stä Esko-potilastietojärjestelmän potilasasiakirjasta. Tutkimuksessa elintavat rajataan terveyteen vaikuttaviin tekijöihin: tupakointi, alkoholin käyttö, ravitsemus, lihavuus, liikunta, lepo, seksuaaliterveys sekä psyykkiset tekijät. Aineisto analysoitiin sisällön erittelyllä ja sisällönanalyysillä.
Saamiemme tulosten perusteella voidaan todeta, että tällä hetkellä elintapaohjaus ja näiden kirjaaminen ESKO-potilastietojärjestelmään on vähäistä. Tämä johtuu siitä, että järjestelmässä ei ole rakenteellisesti oikeaa ja hyvää paikkaa näiden asioiden kirjaamiseen. Toisena asiana voidaan todeta, että lääkärien sairauden kulkua käsittelevässä sairauskertomuksessa elintavat kirjataan. Tämän myötä hoitajan tehtäväksi jää lähinnä jatkohoitojen kirjaaminen.
Perusterveydenhuollon yksikkö ja Oulun yliopistollinen sairaala tulevat hyödyntämään opinnäyte-työmme tuloksia terveyttä edistävän käytännön tämän hetkisen tilanteen kartoittamisessa sekä kehittämis- ja suunnittelutyössä. Koska tutkimustulostemme perusteella elintapojen kirjaaminen on vähäistä, voitaisiin jatkossa selvittää tarkemmin syitä kirjaamisen vähäisyyteen haastattelemalla henkilökuntaa. Henkilökuntaa haastattelemalla voitaisiin saada myös kehittämisehdotuksia suunnitteella olevaan rakenteiseen kirjaamiseen. Samalla voitaisiin toteuttaa kyselylomake lisääntymislääketieteen yksikössä asioiville potilaille, jotta saataisiin heidän näkemyksensä asiasta.
Tutkimuspyynnön saimme Oulun yliopistollisesta sairaalasta, Lasten ja nuorten tulosalueelta, Naistentautien poliklinikalta. Tutkimusaineistona käytimme Oulun yliopistollisen sairaalan lisääntymislääketieteen yksikön asiakirjoja potilaista, jotka olivat asioineet yksikössä tammikuun ja elokuun 2013 välisenä aikana. Aineisto koostui 90:stä Esko-potilastietojärjestelmän potilasasiakirjasta. Tutkimuksessa elintavat rajataan terveyteen vaikuttaviin tekijöihin: tupakointi, alkoholin käyttö, ravitsemus, lihavuus, liikunta, lepo, seksuaaliterveys sekä psyykkiset tekijät. Aineisto analysoitiin sisällön erittelyllä ja sisällönanalyysillä.
Saamiemme tulosten perusteella voidaan todeta, että tällä hetkellä elintapaohjaus ja näiden kirjaaminen ESKO-potilastietojärjestelmään on vähäistä. Tämä johtuu siitä, että järjestelmässä ei ole rakenteellisesti oikeaa ja hyvää paikkaa näiden asioiden kirjaamiseen. Toisena asiana voidaan todeta, että lääkärien sairauden kulkua käsittelevässä sairauskertomuksessa elintavat kirjataan. Tämän myötä hoitajan tehtäväksi jää lähinnä jatkohoitojen kirjaaminen.
Perusterveydenhuollon yksikkö ja Oulun yliopistollinen sairaala tulevat hyödyntämään opinnäyte-työmme tuloksia terveyttä edistävän käytännön tämän hetkisen tilanteen kartoittamisessa sekä kehittämis- ja suunnittelutyössä. Koska tutkimustulostemme perusteella elintapojen kirjaaminen on vähäistä, voitaisiin jatkossa selvittää tarkemmin syitä kirjaamisen vähäisyyteen haastattelemalla henkilökuntaa. Henkilökuntaa haastattelemalla voitaisiin saada myös kehittämisehdotuksia suunnitteella olevaan rakenteiseen kirjaamiseen. Samalla voitaisiin toteuttaa kyselylomake lisääntymislääketieteen yksikössä asioiville potilaille, jotta saataisiin heidän näkemyksensä asiasta.