Alaraaja-amputoidun kuntoutujan kävelyn piirteitä - liikelaboratorio tutkimisympäristönä
Markkanen, Suvi; Nortia, Riikka (2015)
Markkanen, Suvi
Nortia, Riikka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610263
Tiivistelmä
Suomessa merkittävä osa alaraaja-amputaatioista tehdään diabeetikoille. Diabeetikon riski alaraaja-amputaatioon on moninkertainen diabetesta sairastamattomiin verrattuna. Amputaatioriskiä kasvattavat diabeteksen liitännäissairaudet ja kuntoutujan korkea ikä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia diabeteksen tai verenkiertohäiriöiden vuoksi alaraaja-amputoitujen kuntoutujien proteesikävelyä kävelynopeuden, porraskävelynopeuden ja symmetrian näkökulmasta. Kävelyn symmetriaa tutkittiin mittaamalla askelleveyttä, askelpituutta, yhden jalan tukivaiheen sekä heilahdusvaiheen kestoa. Lisäksi tarkoituksena oli pohtia ja arvioida, miten Metropolia Ammattikorkeakoulun liikelaboratoriota voitaisiin hyödyntää alaraaja-amputoidun kuntoutujan arvioinnissa. Opinnäytetyö toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena, johon osallistui viisi alaraajaproteesia käyttävää kuntoutujaa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi vuosina 2014-2015 toteutettava valtakunnallinen Vaikuttavat tavat (VATA) -hanke, jonka tavoitteena on kehittää näyttöön perustuvia käytäntöjä sosiaali- ja terveysalalla.
Tutkittavien kävelynopeus tavanomaisella nopeudella oli 1,0 m/s ja maksimaalisella nopeudella 1,3 m/s. Yhden jalan tukivaiheen kesto oli keskiarvoisesti 15 % lyhyempi proteesiala raajalla kontralateraaliseen alaraajaan verrattuna. Heilahdusvaiheen kesto oli 23 % pidempi proteesiala raajalla.
Tuloksista nousi esille kuntoutujien väliset yksilölliset erot. Tutkittavien kävely oli hitaampaa, jos kävelynopeutta verrataan terveiden tutkittujen normaaliarvoihin. Kävelyn vaiheissa oli havaittavissa asymmetriaa proteesialaraajan ja kontralateraalisen alaraajan välillä.
Kävelyn symmetrian tutkimisella voidaan suunnitella ja ohjata alaraaja-amputoidun kuntou-tujan kuntoutusprosessia perusteltuun suuntaan. Myös kävelynnopeus- ja porraskävelytestit ovat kuvaavia kävelyn toiminnallisuuden arvioinnissa. Näin ollen liikelaboratoriossa tehtävästä kävelyn tutkimisesta voidaan ajatella olevan hyötyä alaraaja-amputoidun kuntoutujan kuntoutusprosessissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia diabeteksen tai verenkiertohäiriöiden vuoksi alaraaja-amputoitujen kuntoutujien proteesikävelyä kävelynopeuden, porraskävelynopeuden ja symmetrian näkökulmasta. Kävelyn symmetriaa tutkittiin mittaamalla askelleveyttä, askelpituutta, yhden jalan tukivaiheen sekä heilahdusvaiheen kestoa. Lisäksi tarkoituksena oli pohtia ja arvioida, miten Metropolia Ammattikorkeakoulun liikelaboratoriota voitaisiin hyödyntää alaraaja-amputoidun kuntoutujan arvioinnissa. Opinnäytetyö toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena, johon osallistui viisi alaraajaproteesia käyttävää kuntoutujaa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi vuosina 2014-2015 toteutettava valtakunnallinen Vaikuttavat tavat (VATA) -hanke, jonka tavoitteena on kehittää näyttöön perustuvia käytäntöjä sosiaali- ja terveysalalla.
Tutkittavien kävelynopeus tavanomaisella nopeudella oli 1,0 m/s ja maksimaalisella nopeudella 1,3 m/s. Yhden jalan tukivaiheen kesto oli keskiarvoisesti 15 % lyhyempi proteesiala raajalla kontralateraaliseen alaraajaan verrattuna. Heilahdusvaiheen kesto oli 23 % pidempi proteesiala raajalla.
Tuloksista nousi esille kuntoutujien väliset yksilölliset erot. Tutkittavien kävely oli hitaampaa, jos kävelynopeutta verrataan terveiden tutkittujen normaaliarvoihin. Kävelyn vaiheissa oli havaittavissa asymmetriaa proteesialaraajan ja kontralateraalisen alaraajan välillä.
Kävelyn symmetrian tutkimisella voidaan suunnitella ja ohjata alaraaja-amputoidun kuntou-tujan kuntoutusprosessia perusteltuun suuntaan. Myös kävelynnopeus- ja porraskävelytestit ovat kuvaavia kävelyn toiminnallisuuden arvioinnissa. Näin ollen liikelaboratoriossa tehtävästä kävelyn tutkimisesta voidaan ajatella olevan hyötyä alaraaja-amputoidun kuntoutujan kuntoutusprosessissa.