RUOKATUNTEMUKSELLA EVÄITÄ ELÄMÄÄN : Lasten ruokatuntemuksen kehittäminen Metsokankaan yhtenäisperuskoulun 5.–6.-luokkalaisille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä 5.–6.-luokkalaisten ruokatuntemuksen nykytilaan ja kehittää sitä oppituntien avulla. Lisäksi haluttiin selvittää, miten ruokakasvatus toteutuu ala-asteella ja millä tavoin ruokatuntemusta voisi kouluympäristössä lisätä. Tarkastelun ja kehittämisen kohteena olivat opetussuunnitelma, oppiaineet sekä muut koulunkäyntiä tukevat tekijät, kuten kouluruokailu ja terveydenhoitajan tehtävät. Tarkoituksena oli antaa toimeksiantajalle, Metsokankaan yhtenäisperuskoululle, kehittämisehdotuksia ruokakasvatuksen toteuttamiseen eri oppiaineissa.

Opinnäytetyön näkökulmaksi valikoitui lasten ruoka- ja ravitsemiskasvatus. Teoreettinen viitekehys muodostui kotimaisesta ruuasta, lasten ruokailutavoista ja -tottumuksista sekä aikaisemmin toteutetuista tutkimuksista. Lisäksi tietoa kerättiin toimeksiantajakoulun käytössä olevasta opetussuunnitelmasta ja eri oppiaineissa toteutuvasta ruokakasvatuksesta. Huomiota kiinnitettiin myös erilaisiin opetustapoihin ja -ympäristöihin sekä niiden merkitykseen osana kokonaisvaltaista oppimista.

Toiminnalliseen osioon osallistui yksi 5. ja yksi 6. luokka. Toteutettuja oppitunteja oli kaksi luokkaa kohden. Oppituntien aluksi selvitettiin lasten ruokatuntemuksen nykytilaa kyselyn avulla, jonka jälkeen tunneilla käsiteltiin muun muassa ruokailutapoja ja -tottumuksia, aisteja ja perusmakuja sekä ruuan tuotantoon liittyviä asioita. Oppituntien aikana käytettiin toiminnallisia ja oppilaita osallistavia opetusmenetelmiä, kuten aistinvaraista maistelua, leikkiä ja keskustelua. Näissä kantavana teemana toimi kotimainen ruoka. Toteutettujen opetusmenetelmien toimivuutta ja oppilaiden reagointeja toimintoihin havainnoitiin tuntien eri vaiheissa. Oppituntien päätteeksi oppilaat saivat muistoksi Ruoka tutuksi -vihon, joka sisälsi lisätietoa ja tehtäviä tunneilla käsitellyistä asioista.

Oppituntien, saatujen kyselytulosten ja aikaisempien selvitysten pohjalta voidaan päätellä, että lasten ruokatuntemus on kohtalaista ja näin ollen ruokakasvatusta tulisi lisätä opetuksessa. Toimeksiantajalle annettiinkin kehittämisehdotuksia, miten ruokakasvatusta voisi tuoda näkyvämmin esille opetuksessa. Kehittämismahdollisuuksia pohtiessa huomioitiin niin koulussa käytettävät opetusmenetelmät ja -ympäristöt kuin opetussuunnitelmakin.