"Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun" : kehittämisprojekti lasten kokonaisvaltaisesta laulunopetuksesta

Abstract

Miten laulua pitäisi opettaa? Eroaako laulun opettaminen lapsille aikuisten opettamisesta, ja jos, niin miltä osin? Olisiko mahdollista kehittää lapsille sellaisia laulun opettamisen tapoja, jotka tukisivat samanaikaisesti sekä teknistä että ilmaisullista oppimista? Tässä opinnäytetyössä pyrin tarkastelemaan lasten laulunopetusta kokonaisvaltaisen oppimisen tapahtumana sekä kehittämään lapsille uusia, mielekkäitä tapoja tutustua lauluinstrumenttiin.

Opinnäytetyöni on kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on rakentaa lasten laulunopetukseen soveltuva sisältökokonaisuus, Esittävä laulupaja. Pajan elementteinä ovat sekä laulu- että draamapedagogiset menetelmät.

Draamapedagogista lähestymistapaa työssäni edustaa Szenische Interpretation-opetusmenetelmä. Menetelmä on kehitetty Saksassa vuosien 1982−1990 välillä ja sitä on hyödynnetty muun muassa koulujen musiikinopetuksessa, sittemmin myös työkaluna oopperataloissa sekä sosiaalipedagogiikassa. Menetelmä tunnetaan nykyisin laajemmin englannin kielisellä nimellään Dramatic Interpretation.

Kehittämisprojektissani tutkin Dramatic Interpretation-menetelmän soveltamismahdollisuutta lasten laulunopetukseen Esittävässä laulupajassa. Koeryhmänäni Esittävässä laulupajassa toimivat Savion koulun ensimmäisten luokkien oppilaat syksyllä 2014 Keravalla. Mukana kehittämisprojektissa oli yhteensä noin 70 lasta.

Lasten kanssa työskentelystä saadun kokemuksen perusteella Dramatic Interpretation-menetelmän perusajatukset sopivat hyvin toteutettaviksi Esittävässä laulupajassa, sillä ne tarjoavat näköaloja juuri oppimistapahtuman kokonaisvaltaisuuteen. Menetelmään perehtyminen ja sen toteuttaminen lasten kanssa haastoi myös minut opettajana pohtimaan omaa pedagogin identiteettiäni ja rooliani muuttuvassa suomalaisessa musiikkikulttuurissa.

Menetelmällisesti opinnäytetyöni sisältää sekä toimintatutkimuksen että kehittämistutkimuksen elementtejä.

Does children’s vocal teaching differ from teaching of adults? Could it be possible to develop such a vocal teaching method for children that would equally practice their technical as well as expressive skills? In this research and development project, I examine children’s voice teaching as a comprehensive process of learning and develop some new, meaningful tools to offer children a way to get interested in their vocal instrument.

My project involved the design and delivered a vocal workshop suitable for children, Esittävä laulupaja. In the workshop, I employed methods both from the field of vocal teaching and the drama pedagogy.

The background of my drama pedagogical approach is the Szenische Interpretation teaching method. The method was developed in Germany between 1982-1990, and it has been utilized in music education at schools and also at opera houses and in the social pedagogical field. The method is nowadays better known by its English name Dramatic Interpretation.

In my development project, I applied the methods of Dramatic Interpretation to my Esittävä laulupaja workshop with first-graders of the Savio School in Kerava. The total number of children who participated in the trial was 70.

The experience I got from working with the children showed that the methods of Dramatic Interpretation were mainly suitable and realizable for Esittävä laulupaja. The methods were particularly suited for my workshop, because their key idea lies in the comprehensiveness of the learning process. Familiarizing myself with the method and practicing it with children also challenged me as pedagogue to re-evaluate my teacher’s identity and role in the changing Finnish music culture.

My study include action research and development research methods.