Kuntouttava työote asumispalveluyksikössä : Palveluohjaajien käsityksiä kuntouttavasta työotteesta mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikössä
Koskivirta-Raappana, Hanna; Viitanen, Sari (2015)
Koskivirta-Raappana, Hanna
Viitanen, Sari
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052811115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052811115
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikössä olevien ohjaajien ja hoitajien omia käsityksiä kuntouttavasta työstä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ohjaajien ja hoitajien kuntouttavaa työtä ja selvittää mahdollisia tekijöitä, jotka estävät tai edistävät kuntouttavan työotteen noudattamista yksikössä.
Aiheen valitsimme, koska mielenterveyskuntoutus on yhä enemmän siirtymässä avokuntoutukseen ja asumispalveluyksiköt ovat kuntoutujille tärkeitä tukikohtia. Teoreettisena perustana on kuntouttava työote mielenterveyskuntoutuksessa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin teemahaastattelulle. Teemahaastattelun kysymykset muodostettiin Mieli 2009 linjausten mukaan. Tulokset käsiteltiin sisältöanalyysillä. Aineisto pelkistettiin, ryhmiteltiin ja abstrahoitiin.
Keskeisenä tutkimustuloksena oli se, että kuntouttavan työotteen noudattamisessa kuntoutujaa pidetään potentiaalisena toimijana, jonka voimavarat huomioidaan yksilöllisesti. Voimavarakeskeisyys ja toivon merkitys ovat tulosten mukaan ensiarvoisen tärkeitä asioita mielenterveyskuntoutujan elämän polulla. Pienetkin asiat voivat olla hyvin voimaannuttavia ja kuntouttavia elementtejä.
Kuntouttavan työotteen käsitteen merkityksen jokainen työntekijä kuvasi lähes samoin, mutta sen noudattamisessa oli vaihtelevaa käytäntöä erinäisistä seikoista johtuen. Ohjaajan ja hoitajan rooli nähtiin mielenterveyskuntoutuksessa kannustajana ja ohjaajana tarjoamalla erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja arjen kysymyksiin. Kuntouttavalla työotteella lopputuloksena on se, että kuntoutuja kokee itse tehneensä hänen omaa elämäänsä koskevia pieniä päätöksiä.
Keskustelevan ja sitoutuvan työyhteisön koettiin olevan eteenpäin vievä voima asiakkaiden kuntoutumisen tukemisessa.
Asiasanat: mielenterveyskuntoutus, kuntouttava työote, asumispalvelut, yhteisöllisyys
Aiheen valitsimme, koska mielenterveyskuntoutus on yhä enemmän siirtymässä avokuntoutukseen ja asumispalveluyksiköt ovat kuntoutujille tärkeitä tukikohtia. Teoreettisena perustana on kuntouttava työote mielenterveyskuntoutuksessa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin teemahaastattelulle. Teemahaastattelun kysymykset muodostettiin Mieli 2009 linjausten mukaan. Tulokset käsiteltiin sisältöanalyysillä. Aineisto pelkistettiin, ryhmiteltiin ja abstrahoitiin.
Keskeisenä tutkimustuloksena oli se, että kuntouttavan työotteen noudattamisessa kuntoutujaa pidetään potentiaalisena toimijana, jonka voimavarat huomioidaan yksilöllisesti. Voimavarakeskeisyys ja toivon merkitys ovat tulosten mukaan ensiarvoisen tärkeitä asioita mielenterveyskuntoutujan elämän polulla. Pienetkin asiat voivat olla hyvin voimaannuttavia ja kuntouttavia elementtejä.
Kuntouttavan työotteen käsitteen merkityksen jokainen työntekijä kuvasi lähes samoin, mutta sen noudattamisessa oli vaihtelevaa käytäntöä erinäisistä seikoista johtuen. Ohjaajan ja hoitajan rooli nähtiin mielenterveyskuntoutuksessa kannustajana ja ohjaajana tarjoamalla erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja arjen kysymyksiin. Kuntouttavalla työotteella lopputuloksena on se, että kuntoutuja kokee itse tehneensä hänen omaa elämäänsä koskevia pieniä päätöksiä.
Keskustelevan ja sitoutuvan työyhteisön koettiin olevan eteenpäin vievä voima asiakkaiden kuntoutumisen tukemisessa.
Asiasanat: mielenterveyskuntoutus, kuntouttava työote, asumispalvelut, yhteisöllisyys