Elämys kulttuurin kannattelijana : oppilas- ja ammattimuusikoiden orkesteriyhteistyö

Abstract

Elämys kulttuurin kannattelijana -opinnäytetyössä tutkittiin oppilas- ja ammattimuusikoiden yhteistyökonsertteja. Opinnäytetyön tarkoitus oli koota yhteen ja kehittää yhteistyömuotoisten konserttien hyviä käytänteitä. Opinnäytetyössä keskityttiin yhteistyöprojekteihin tuottamisen ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää ammattitaitoa musiikkipedagogina konserttiprojektiosaajan asiantuntijuuteen.

Opinnäytetyön tutkimuskohteeksi rajattiin oppilas- ja ammattimuusikoiden yhteistyössä toteuttamat sinfonisen orkesterimusiikin konserttiproduktiot. Tutkimusmenetelminä olivat haastattelut, Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n kuuluvien orkesterien internetsivustojen tarkastelu rajauksena lapsiin ja nuoriin kohdistuva yleisötyö, kahden esimerkkiproduktion, Kisällit ja mestarit -yhteistyökonsertti sekä Nuorten solistien konsertti, seuraaminen ja vertailu, sekä kirjallisen tutkimusaineiston tarjoamat tuottaja- ja tavoitteellinen verkkoviestintänäkökulmat.

Tutkimusprosessin ja opinnäytetyön kirjoittamisen myötä keskeisiksi käsitteiksi nousivat esteettinen elämys, yhteisöllisyys, orkesterin kulttuuriympäristö ja yhteistyöprojektien toimijoiden sijoittuminen kulttuuriekosysteemiin. Opinnäytetyössä selvitetään kirjoittajan omaa orkesterisoiton kokemusta ja sen vaikutuksia ammattiuran muotoutumiseen. Kisällit ja mestarit -konsertista tuotettiin kaksi palautekyselyä, joiden raportit ovat osa opinnäytetyön tutkimusaineistoa. Tausta-aineistona tutkimukselle toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisut.

Tutkimusprosessin tuloksena opinnäytetyössä esitellään elämysten mahdollistajan hyvät käytänteet yhteistyömuotoisen konsertin järjestämiseen. Löydöksenä yleisötyön tarkastelussa hahmottui kamari- ja runko-orkestereiden hyvät mahdollisuudet osallistavaan yleisötyöhön ja toiminnan kehittämiseen tavoitteellisen verkkoviestinnän ja elämyspalveluna toteutettavan yleisötyön avulla. Orkesterikokemus hahmottui yhteisölliseksi esteettisen elämyksen kokemukseksi, jonka vaikutuksia toisella Mestarit ja kisällit -palautekyselyllä pyrittiin mittaamaan. Esteettisen elämyksen kokemusta pystyttiin hyödyntämään elämyspalvelu-tuotannon arvona.

Opinnäytetyön tutkimus- ja kirjoitusprosessin avulla hahmottuivat syvällisesti sekä oma ammattimuusikkous että orkesterisoiton kokemuksen merkitys ammattimuusikkoudelle. Asiantuntijuus projektiosaajana ja yhteisöllisiä yhteissoittotapoja opettavana musiikkipedagogina kehittyi. Hyvät käytänteet yhteiskonsertin tuottamiseen -ohjeistuksen laatimisen myötä kehittyi pystyvyys suunnitella orkesteriyhteistyöprojekteja ja toimia niissä projektiorganisaation vetäjänä tai jäsenenä.

Ammattiorkesterit voivat käyttää tätä opinnäytetyötä tavoitteellisen yleisötyön kehittämisen työkaluna. Musiikkioppilaitokset voivat käyttää tätä opinnäytetyötä apuna orkesterikoulutuksellisen opetuksen suunnittelussa.

This Master’s thesis investigates orchestral collaboration between student and professional musicians. The study collects and analyses the best practices of collaboration concerts. The discussion focuses on event management and social aspects of such collaboration. The aim was to develop the author’s pedagogical skills as well as competence in concert production.

The research target was student and professional musicians’ collaborative symphonic concert productions. Research methods included interviewing, analysis of the internet pages of Finnish orchestras and more specifically, their audience education targeted at young people and children, observation of two case productions: Masters and Apprentices Concert in Pori, Finland and Young Soloists Concert in Lahti, Finland. The thesis includes also a framework of literature on event management and goal-oriented web communication. The author studied the affects of the production of Masters and Apprentices (on participants) with the help of two questionnaires.

During the research and writing process, the author realized that the essential concept in this subject matter are aesthetic experience, social interaction, cultural environment of an orchestra and the position of the collaborative project’s stake holders in a cultural ecosystem. The values behind such collaborative project were defined with the help of publications of the Finnish Ministry of Education and Culture.

Research resulted in a set of best practices of creating experiences by producing collaborative projects. In the area of audience education, the author discovered that chamber and core orchestras have great potential for participatory audience education in the form of an experience service. Their activities could be developed through goal-oriented web communication. The research process improved the author’s competence as a project manager, a music pedagogue who uses collaborative group playing methods, and as a leader and team member in collaborative projects. Professional orchestras can utilize this Master’s thesis as a tool to advance goal-oriented audience education. Music schools may benefit from the advice on planning the orchestral education methods.