Oulun kirjastoautojen pysäkkiverkoston tarkastelu paikkatietomenetelmillä

Abstract

Vuoden 2013 alussa Ouluun liitettiin neljä sen naapurikuntaa - Haukipudas, Kiiminki, Yli-Ii ja Oulunsalo. Nykyisen Oulun alueella on yhteensä 23 kiinteää kirjastoa ja niiden palveluja täydentää kolme kirjastoautoa, jotka liikennöivät lähes kaikilla Oulun suuralueilla. Kirjastoautopalveluja suunnitellaan mm. asiakas- ja lainaustietojen, asiakaskyselyiden ja henkilöstön paikallistuntemuksen avulla, mutta lisäapua palvelujen kohdentamiseen voidaan saada myös alueen väestön ja sen ikärakenteen tiedoista.

Työn toimeksiantajana oli Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Tutkimuksen tarkoituksena oli havainnollistaa ja visualisoida kirjastoautopalvelujen saavutettavuutta paikkatietotarkastelun avulla. Tutkimuskysymyksinä olivat seuraavat: Miten nykyiset kirjastoautoreitit sijoittuvat? Millainen on väestörakenne kirjastojen ja kirjastoautoreittien palvelualueella tai niiden läheisyydessä? Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kirjastoautopalvelut tavoittavat eri väestöryhmät, erityisesti lapset ja nuoret, Oulun alueella.

Työ tehtiin paikkatietomenetelmien ja –aineistojen avulla. Aineistoina käytettiin mm. Oulun kaupunginkirjaston tuottamia kiinteiden kirjastoautopysäkkien sijaintitietoja ja Tilastokeskuksen Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaista ruutupohjaista (250 m x 250 m) väestöaineistoa. Tarkastelu tehtiin ArcGis-paikkatieto-ohjelmistolla ja menetelminä käytettiin paikkatietokyselyitä, visuaalista ja päällekkäisanalyysiä sekä väestömuuttujien luokittelua. Lisäksi käytössä olivat Oulun kaupungin tilastotiedot väestörakenteesta suuralueittain ja kaupunginosittain. Kirjastoautopysäkki- ja kirjastopisteille muodostettiin laatusuositusten palveluetäisyyksien mukaiset bufferit eli etäisyysvyöhykkeet.

Kokonaisuutena ajatellen kirjastoautopalvelujen kattavuus on hyvä Oulussa väestömäärältään suurimmilla suuralueilla. Kirjastoautot kiertävät Oulun keskustan läheisten kaupunginosien ja kaupunkilähiöiden pysäkeillä. Kiinteitä kirjastoautopysäkkejä oli vähemmän Haukiputaalla, Kiimingissä, Jäälissä sekä Pateniemen ja Herukan kaupunginosissa. Näillä alueilla on myös lähikirjastoja. Pysäkkien väliset etäisyydet olivat suurimpia Ylikiimingin suuralueella, missä asuu haja-asutusalueellakin alle 18-vuotiasta väestöä. Kirjastoautopalvelujen sijoittumista verrattiin myös Yleisten kirjastojen laatusuositusten kriteereihin bufferien avulla. Kriteerien mukainen kirjastopalvelujen saavutettavuus toteutuu suurimmalla osalla Oulun suuralueista, mutta ei kaikilla liitoskuntien haja-asutusalueilla. Parhaiten kirjastopalvelujen saavutettavuus toteutuu Oulun keskustassa ja sen läheisillä suuralueilla.

In 2013 Oulu and its four neighbour municipalities, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo and Yli-Ii, merged and the new city was called Oulu. Within these and former Oulu area there are 23 libraries in total and their services are complemented with three mobile libraries operating in almost every major districts. Various perspectives are employed when planning mobile library services, including information about customers and loans, customer surveys and personnel’s local knowledge. Additional information in order to allocate services can be obtained from the information of demographic data in the area.

Oulu City library was the commissioner of this thesis. The aim of thesis is to demonstrate and visualize mobile library services and the location of the stops with the help of geographical information. Another aim of the study was to examine population age structure near the libraries or within the library service areas. In other words, the object was to find out how mobile library services can reach different target groups, especially children and the youth, in Oulu area.

Thesis was prepared with the help of geographical information methods and data. Research material included location information of mobile library stops supplied by Oulu City Library and demographic data provided by Statistics Finland (The Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form). The analysis was made using ArcGis software and methods used were query operations, data visualization, overlay analysis and classification of demographic variables. In addition, the demographic data of major districts and local districts provided by Oulu City were used. Buffer zones were created around mobile library stops and libraries, based on general recommendations concerning library service distances.

As a whole, mobile library services coverage is good in Oulu in those areas where the density of population is highest. There are stops for the mobile libraries in Oulu City centre and its neighbouring major districts as well as in local districts. According to the data, there are few stops for example in the districts of Haukipudas, Kiiminki, Pateniemi, Herukka and Jääli. Libraries are located in these areas, too. The lowest stop density was found in Ylikiiminki. Nevertheless, there are people under 18 years of age resing in these areas. With the help of buffers, locations of mobile library services were compared to Quality recommendations for public libraries (2010). The recommendations are followed in most of the major districts in Oulu but not in all local districts and in their sparsely populated areas.