PRECISE POINT POSITIONING : SOVELTUVUUS SUOMESSA
Myller, Seppo (2015)
Myller, Seppo
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053111498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053111498
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Precise Point Positioning -mittausta ja sen soveltuvuutta mittauksiin Suomen leveysasteella. Olen suorittanut opinnäytetyötä varten omia mittauksia sekä käyttänyt kiinteiden tu-kiasemien dataa, jotka olen ratkaissut käyttäen Precise Point Positioning -mittausmoodia. Omissa mittauksissani olen käyttänyt referenssinä pisteen RTK-ratkaisua sekä staattisella mittaustavalla ratkaistuja koordinaatteja. Korkeustarkkuuden arvioimiseksi olen vaainnut korkeuden lähimmästä korkeuspultista.
Vaikka PPP-mittaus on mainittu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, vasta 1990-luvulla Jet Propulsion Laboratory (JPL NASA) julkisti PPP-mittauksen teoreettisen taustan, joka ei tarvinnut erotushavaintoja tarkan paikan määräämiseksi. Tekniikka nimettiin Precise Point Positioning, PPP. Precise Point Positioning -mittauksessa käytetään ainoastaan yhtä GNSS-vastaanotinta. JPL julkaisi ensimmäisen tutkimuksen yhden, kaksitaajuus GPS-laiteen datan laskemisesta muutaman senttimetrin tarkkuudella vuonna 1997.
Suomen leveysasteella PPP-mittaus on kuitenkin ongelmallinen. Skandinavian alueella on ollut useita jääkausia, jotka painoivat maankuorta alas. Maankuoren palautuminen ja mannerlaatan liike aiheuttavat ongelmia PPP-mittauksen
paikallisissa ratkaisuissa. Jos ratkaisu halutaan laskea Suomessa käytetyissä koordinaattijärjestelmissä, mittaus on pystyttävä palauttamaan kyseisissä järjestelmissä käytettyihin epookkeihin. Esimerkiksi EUREF-FIN-koordinaattijärjestelmä yhtyy kansainväliseen ITRS-järjestelmään epookkina vuosi 1989.
Precise Point Positioning -mittaus ei ole Suomessa muutoin käyttökelpoinen kuin tutkimuskäytössä. Tarkkojen koordinaattien ratkaiseminen suositusten mukaisesti on mahdotonta ilman Nordiska Kommissionen för Geodesin (NKG)
kehittämää mallia. Malli ei ole kuitenkaan julkisesti jaossa. Jotkut PPP-laskentaohjelmat saattavat käyttää laskennassa yleisiä tektonisten laattojen malleja, kuten Morvel-mallia laattojen liikkeiden laskemisessa, mutta tällöinkin skandinaavisen maankuoren vertikaalinen liike jää uupumaan laskennan ratkaisusta.
Vaikka PPP-mittaus on mainittu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, vasta 1990-luvulla Jet Propulsion Laboratory (JPL NASA) julkisti PPP-mittauksen teoreettisen taustan, joka ei tarvinnut erotushavaintoja tarkan paikan määräämiseksi. Tekniikka nimettiin Precise Point Positioning, PPP. Precise Point Positioning -mittauksessa käytetään ainoastaan yhtä GNSS-vastaanotinta. JPL julkaisi ensimmäisen tutkimuksen yhden, kaksitaajuus GPS-laiteen datan laskemisesta muutaman senttimetrin tarkkuudella vuonna 1997.
Suomen leveysasteella PPP-mittaus on kuitenkin ongelmallinen. Skandinavian alueella on ollut useita jääkausia, jotka painoivat maankuorta alas. Maankuoren palautuminen ja mannerlaatan liike aiheuttavat ongelmia PPP-mittauksen
paikallisissa ratkaisuissa. Jos ratkaisu halutaan laskea Suomessa käytetyissä koordinaattijärjestelmissä, mittaus on pystyttävä palauttamaan kyseisissä järjestelmissä käytettyihin epookkeihin. Esimerkiksi EUREF-FIN-koordinaattijärjestelmä yhtyy kansainväliseen ITRS-järjestelmään epookkina vuosi 1989.
Precise Point Positioning -mittaus ei ole Suomessa muutoin käyttökelpoinen kuin tutkimuskäytössä. Tarkkojen koordinaattien ratkaiseminen suositusten mukaisesti on mahdotonta ilman Nordiska Kommissionen för Geodesin (NKG)
kehittämää mallia. Malli ei ole kuitenkaan julkisesti jaossa. Jotkut PPP-laskentaohjelmat saattavat käyttää laskennassa yleisiä tektonisten laattojen malleja, kuten Morvel-mallia laattojen liikkeiden laskemisessa, mutta tällöinkin skandinaavisen maankuoren vertikaalinen liike jää uupumaan laskennan ratkaisusta.