Hoitajan työn sisältö vanhusten tehostetussa palveluasumisessa
Yli-Kullas, Liisa (2015)
Yli-Kullas, Liisa
Vaasan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060412387
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lähihoitajan työn sisältöä vanhusten tehostetussa palveluasumisessa.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat viisi lähihoitajaa, jotka toimivat Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Työn sisältöä koskeva tieto kerättiin työajanmittausmenetelmän avulla havainnoimalla lähihoitajien työtä aamuvuoron aikana. Havainnointijaksot alkoivat aamuvuoron alkaessa ja jatkuivat lounaaseen saakka. Havainnot työstä tehtiin minuutin välein ja kirjattiin aiemmin laadittuun havainnointilomakkeeseen, jonka perustana olivat hoitotyössä tapahtuvat toimintoluokat. Havaintoja kertyi yhteensä 1810 kappaletta. Määrällisen havainnoinnin ohella työstä suoritettiin laadullista havainnointia seuraamalla lähihoitajien keskustelua asukkaiden kanssa, kysymällä tai tarkistamalla heiltä työhön liittyviä asioita.
Tutkimustulosten mukaan lähihoitajien työstä 61 % kuului välittömän hoitotyön toimintoluokkaan, joka sisälsi asukkaan hygieniaan, eritykseen, pukeutumiseen, ravitsemukseen, lääkehoitoon, liikkumiseen, voinnin seurantaan, toimenpiteisiin, virikkeellisyyteen ja ohjaukseen liittyviä töitä. Välillisen hoitotyön osuus oli 25 %. Henkilökohtaisiin taukoihin liittyviä havaintoja tehtiin 13 % kaikista havainnoista. Työn häiriöihin tai keskeytyksiin liittyviä havaintoja koko aineistosta oli 1 %.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vanhusten perushoidon kehittämisessä. Työnjako tehostetussa palveluasumisessa voidaan muodostaa mielekkääksi, kun tiedetään millaisista työtehtävistä se kokonaisuudessaan koostuu. Yksittäisen hoi-tajan kannalta on merkityksellistä saada tietoa siitä, mihin hänen työaikansa kuluu. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös työn sujuvuutta estäviä häiriöitä. Näiden häiriöiden poistaminen etukäteissuunnittelulla parantaa jokaisen jaksamista työssä ja lisää työhyvinvointia vanhusten perushoidossa.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat viisi lähihoitajaa, jotka toimivat Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Työn sisältöä koskeva tieto kerättiin työajanmittausmenetelmän avulla havainnoimalla lähihoitajien työtä aamuvuoron aikana. Havainnointijaksot alkoivat aamuvuoron alkaessa ja jatkuivat lounaaseen saakka. Havainnot työstä tehtiin minuutin välein ja kirjattiin aiemmin laadittuun havainnointilomakkeeseen, jonka perustana olivat hoitotyössä tapahtuvat toimintoluokat. Havaintoja kertyi yhteensä 1810 kappaletta. Määrällisen havainnoinnin ohella työstä suoritettiin laadullista havainnointia seuraamalla lähihoitajien keskustelua asukkaiden kanssa, kysymällä tai tarkistamalla heiltä työhön liittyviä asioita.
Tutkimustulosten mukaan lähihoitajien työstä 61 % kuului välittömän hoitotyön toimintoluokkaan, joka sisälsi asukkaan hygieniaan, eritykseen, pukeutumiseen, ravitsemukseen, lääkehoitoon, liikkumiseen, voinnin seurantaan, toimenpiteisiin, virikkeellisyyteen ja ohjaukseen liittyviä töitä. Välillisen hoitotyön osuus oli 25 %. Henkilökohtaisiin taukoihin liittyviä havaintoja tehtiin 13 % kaikista havainnoista. Työn häiriöihin tai keskeytyksiin liittyviä havaintoja koko aineistosta oli 1 %.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vanhusten perushoidon kehittämisessä. Työnjako tehostetussa palveluasumisessa voidaan muodostaa mielekkääksi, kun tiedetään millaisista työtehtävistä se kokonaisuudessaan koostuu. Yksittäisen hoi-tajan kannalta on merkityksellistä saada tietoa siitä, mihin hänen työaikansa kuluu. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös työn sujuvuutta estäviä häiriöitä. Näiden häiriöiden poistaminen etukäteissuunnittelulla parantaa jokaisen jaksamista työssä ja lisää työhyvinvointia vanhusten perushoidossa.