• Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Lapin ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Lapin ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Avosuon metsittäminen. : Menetelmät, puuntuotos, kannattavuus.

Sadinsalo, Heli (2015)

 
Tweet Tiedostoon pääsyä rajoitettu
 
Tiedostoon pääsyä rajoitettu
Avaa tiedosto
Avosuon metsitys Theseukseen.pdf (1.230Mt)
Lataukset: 


Sadinsalo, Heli
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060912975
Tiivistelmä
Suomessa on ojitettua suota 4 649 000 hehtaaria, josta 220 000 hehtaaria on ojitettua avosuota. Koko ojituspinta-alasta viidenneksen katsotaan olevan metsätaloudellisesti kannattamatonta. Metsälain muuttuessa vuonna 2014 uudistamisvelvoite poistui vähätuottoisilta soilta, jotka ovat pääasiassa varpu- ja jäkäläturvekankaita. Näiden soiden jatkokäyttöä on alettu pohtia laajemmin.

Kaunisveden koemetsikkö perustettiin vuosina 1967 – 1968. Se oli alun perin tupasvillaneva eli paksuturpeinen avosuo, josta kuivatuksen seurauksena kehittyi varputurvekangas II (Vatkg II). Tämänkaltaisilla soilla on suuri riski kaliumin ja fosforin puutoksille, jotka vaikuttavat olennaisesti puuston kasvuun turvemailla. Puutosten vuoksi metsät vaativat toistuvia lannoituksia.

Kaunisvesi on avosuon metsityskoe, jolla vertailtiin viljelytavan, viljelytiheyden, vaotuksen sekä kaliumlannoituksen vaikutusta metsikön perustamiseen ja puun kasvuun. Koeruutujen puusto mitattiin vuosina 1998, 2008 ja 2014. Luonnontilaiselta suolta mitattiin vertailukoealat vuonna 2014, jotta metsitysmenetelmien hyötyjä voitaisiin vertailla. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, onko avosuon metsittäminen ollut taloudellisesti järkevää ja kannattaako metsää jatkokasvattaa vai ennallistetaanko se päätehakkuiden jälkeen.

Parhaimman kasvun tuottivat kaliumilla jatkolannoitetut alat, joiden viljelytiheys ennen ensiharvennusta oli 4000 runkoa hehtaarilla. Kokonaistuotos istutusaloilla oli 215 ja kylvetyillä 199 kuutiota hehtaarilla. Vertailualojen puuston tilavuus oli kahdeksan kuutiota hehtaarilla. Kaliumlannoituksella ja viljelytavalla oli tilastollisen merkitys mitattuihin tunnuksiin. Viljelytiheys vaikutti ensiharvennuksen poistumaan ja puuston läpimittaan. Vaotuksen vaikutus näkyi neulasravinteiden kohdalla. Metsikkö kärsii kaliumin ja fosforin puutoksesta. Vain typen ja boorin taso oli välttävä, joten metsikön jatkokasvatus vaatii PK- tai tuhkalannoitusta.

MOTTI-ohjelmiston laskelmien perusteella varputurvekangas II:n kasvatus on tappiollista, eikä jatkokasvatus kannata. Ennallistaminen päätehakkuun jälkeen on siten suositeltavampi vaihtoehto.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatTutkintonimikkeetAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus