Avosuon metsittäminen. : Menetelmät, puuntuotos, kannattavuus.

Abstract

Suomessa on ojitettua suota 4 649 000 hehtaaria, josta 220 000 hehtaaria on ojitettua avosuota. Koko ojituspinta-alasta viidenneksen katsotaan olevan metsätaloudellisesti kannattamatonta. Metsälain muuttuessa vuonna 2014 uudistamisvelvoite poistui vähätuottoisilta soilta, jotka ovat pääasiassa varpu- ja jäkäläturvekankaita. Näiden soiden jatkokäyttöä on alettu pohtia laajemmin.

Kaunisveden koemetsikkö perustettiin vuosina 1967 – 1968. Se oli alun perin tupasvillaneva eli paksuturpeinen avosuo, josta kuivatuksen seurauksena kehittyi varputurvekangas II (Vatkg II). Tämänkaltaisilla soilla on suuri riski kaliumin ja fosforin puutoksille, jotka vaikuttavat olennaisesti puuston kasvuun turvemailla. Puutosten vuoksi metsät vaativat toistuvia lannoituksia.

Kaunisvesi on avosuon metsityskoe, jolla vertailtiin viljelytavan, viljelytiheyden, vaotuksen sekä kaliumlannoituksen vaikutusta metsikön perustamiseen ja puun kasvuun. Koeruutujen puusto mitattiin vuosina 1998, 2008 ja 2014. Luonnontilaiselta suolta mitattiin vertailukoealat vuonna 2014, jotta metsitysmenetelmien hyötyjä voitaisiin vertailla. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, onko avosuon metsittäminen ollut taloudellisesti järkevää ja kannattaako metsää jatkokasvattaa vai ennallistetaanko se päätehakkuiden jälkeen.

Parhaimman kasvun tuottivat kaliumilla jatkolannoitetut alat, joiden viljelytiheys ennen ensiharvennusta oli 4000 runkoa hehtaarilla. Kokonaistuotos istutusaloilla oli 215 ja kylvetyillä 199 kuutiota hehtaarilla. Vertailualojen puuston tilavuus oli kahdeksan kuutiota hehtaarilla. Kaliumlannoituksella ja viljelytavalla oli tilastollisen merkitys mitattuihin tunnuksiin. Viljelytiheys vaikutti ensiharvennuksen poistumaan ja puuston läpimittaan. Vaotuksen vaikutus näkyi neulasravinteiden kohdalla. Metsikkö kärsii kaliumin ja fosforin puutoksesta. Vain typen ja boorin taso oli välttävä, joten metsikön jatkokasvatus vaatii PK- tai tuhkalannoitusta.

MOTTI-ohjelmiston laskelmien perusteella varputurvekangas II:n kasvatus on tappiollista, eikä jatkokasvatus kannata. Ennallistaminen päätehakkuun jälkeen on siten suositeltavampi vaihtoehto.

There are 4 649 000 hectares of drained mires in Finland and 220 000 hectares of them have been originally treeless bogs and fens. One fifth of whole drained area is considered to be unprofitable for growing forests. When the Forestry Act changed in 2014, the duty to reforest low productive peatlands (mainly Vatkg, Jätkg site types) was removed. The important question is what to do with them in the future?

Experimental area in Kaunisvesi was established in 1967 – 1968. Originally it was a treeless cottongrass (Eriophorum vaginatum) bog with a thick peat layer. This kind of peatland has great possibility to be deficient in plant nutrients, especially phosporus and potassium. Due to these deficiencies the forests need frequent fertilising treatments.

Kaunisvesi is an experiment of afforestation of treeless bog. The aim of the experiment was to compare different establishment methods, planting and seeding densities, furrows and potassium fertilization. The trees of observation plots were measured in 1998, 2008 and 2014. Also in 2014 plots were established on original bog to compare the effect of treatments. The aim of the study was also to find out, whether it has been economically reasonable to afforest a treeless bog, is it profitable to continue forest growing or is restoration of the bog the best choice after final cutting.

Observation plots which were fertilized with potassium and had plant distance of 4000 stems per hectare, had the best total production which was 215 m3/ha on planted plots and 199 m3/ha on sowed plots. Production on the comparison plots was 8 m3/ha. The potassium fertilization and afforestation method had significant statistical effect on the results. Planting density affected removal of first thinning and stand mean diameter. According to the results of foliar analyses, the stand in Kaunisvesi is suffering a severe lack of potassium and phosphorus. Amount of nitrogen and boron was satisfactory. Further growing of the stand would require PK- or ash fertilization.

According to MOTTI- simulation program it is unprofitable to afforrest and grow forests on Vatkg II. Economically better alternative is to restore the stand after final cutting.