Paineluelvytyksen laatu Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia paineluelvytyksen laatua Pohjois-Karjalassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, vastaako Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen henkilökunnan suorittaman paineluelvytyksen laatu voimassa olevia hoitosuosituksia. Osaongelmina tutkimme lisäksi painelutaajuuden ja syvyyden vaikutusta toisiinsa, elvytystapahtumien välisiä eroja (N=29) sekä elvytyksen laadun heikkenemistä suhteessa aikaan nähden (N=17).

Toteutimme opinnäytetyömme Itä-Suomessa, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toiminta-alueella. Keräsimme tutkimusaineiston vuoden 2014 tammikuun sekä heinäkuun 2014 välisenä aikana Zoll X-Series -defibrillaattoreista (N=10) kahdeksan paloaseman alueelta. Tutkimusaineiston saimme Zoll X-Series -defibrillaattorin elvytyspäitsimien yhteydessä olevan kiihdytysanturin laitteeseen tallentamasta datasta. Elvyttäjillä oli käytössä audiovisuaalinen painelupalaute elvytysten aikana.

Tutkimuksessamme selvitimme paineluelvytyksen laatua seuraavien tekijöiden osalta: painelusyvyys, painelutaajuus, CCF:n, painelutauot sekä paineluvapautuskiihtyvyys.

Tutkimusaineiston analysoimme kvantitatiivisin menetelmin IBM ® SPSS ® Statistics 22.0.0.0 – ohjelmalla. Analysoinnissa käytimme ristiintaulukointia, Khiin neliö -testiä, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa sekä varianssianalyysi ANOVA:a.

Tutkimustulokset osoittivat, että keskimääräinen painelusyvyys oli 4,81 cm, painelutaajuuden ollessa 115 /min. Tulokset osoittivat myös, ettei paineluelvytyksen laatu vastannut painelusyvyyden osalta voimassa olevia hoitosuosituksia. Elvytysten tauot olivat ensimmäisen minuutin osalta noin 24 sekuntia, mikä ei vastaa nykyisiä hoitosuosituksia. Ainoastaan 14 prosenttia paineluista täytti hoitosuositussyvyyden ja -taajuuden kriteerit. Liian nopea painelutaajuus heikensi hoitosuositussyvyyden saavuttamista. Elvytystapahtumien välillä oli tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja kaikissa muuttujissa, pois lukien painelutauoissa (p=0,006). 17 minuutin elvytyksien (n=26) aikana tilastollisesti erittäin merkitsevät erot olivat muuttujissa CCF ja painelutauot. Muiden muuttujien osalta tilastollista eroa ei ollut.

Tutkimus havainnollisti pelastuslaitokselle työntekijöiden toiminnassa olevat kehittämiskohteet ja pelastuslaitos voi tulevaisuudessa kohdistaa lisäkoulutusta elvytyksen laadun kehittämiseen. Tutkimus voidaan toistaa lisäkoulutuksen jälkeen.

The purpose of our study was to evaluate the quality of cardiopulmonary resuscitation in North Karelia district area in Eastern Finland. The study was made in the area of North Karelia Fire and Rescue Department. The primary aim of this study was to analyse what kind of cardiopulmonary resuscitation the health care providers gave to the patients and is it equivalent to the American Heart Association Guidelines and the Finnish Current Care Guidelines. Secondary aims were to analyse the association between compression rate and compression depth, differences between resuscitation events and furthermore to analyse the quality of cardiopulmonary resuscitation as the resuscitation proceeded.

29 incidents of out-of-hospital cardiac arrest between January 2014 and July 2014 were analysed based on data recorded from 10 Zoll X-Series defibrillators in North Karelia. Audiovisual feedback was used in every resuscitation event. We analysed all the incidents but only 26 events were included in the study.

In our study we emphasized the quality of cardiopulmonary resuscitation using the following variables: compression depth, compression rate, chest compression fraction, compression pauses and mean release velocity.

The resuscitation data was analysed using quantitative analysis. We used IBM ® SPSS ® Statistics 22.0.0.0 computer program which includes Chi-squared test, Pearson’s Product-Moment Correlation Coefficient and One-Way ANOVA.

The results showed that the mean compression depth was 4.81 centimeter and the mean compression rate was 115 /min and the mean chest compression fraction was 81 percent. We found that compression depth did not correspond to the Finnish Current Care Guidelines. Also the mean compression pauses were 24 seconds during the first minute. Only 14 percent of compressions were acceptable and equivalent to the guidelines. Too fast compression rate effected to the compression depth. This was expected. We also found that there were several statistically significant differences between resuscitation events in almost every variable, excluding compression pauses. Comparing the first 17 minutes of cardiopulmonary resuscitation there were statistically significant differences only in chest compression fraction and compression pauses.

Our study indicate that there is a lot to improve in the quality of cardiopulmonary resuscitation in North Karelia.