Terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia äitiys- ja lastenneuvolaharjoitteluista
Häyrén, Milla; Väisänen, Jenna (2015)
Häyrén, Milla
Väisänen, Jenna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015062113626
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015062113626
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä Metropolia Ammattikorkeakoulun valmistumisvaiheessa olevien terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia äitiys- ja lastenneuvolan harjoitteluista sekä saada kehittämisehdotuksia Myllypuron hybridikampuksen Oppiva neuvola -hankkeeseen. Tavoitteena oli saada tietoa tekijöistä, jotka vaikuttivat terveydenhoitajaopiskelijoiden oppimiseen äitiys- ja lastenneuvolaharjoitteluissa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin tammikuussa 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Aineisto kerättiin valmistumisvaiheessa olevilta terveydenhoitajaopiskelijoilta (n=18) kysymyslomakkeella, jossa oli viisi avointa kysymystä jotka koskivat harjoittelussa oppimista, hyvän ohjaajan ja oppijan ominaisuuksia sekä kehittämisehdotuksia äitiys- ja lastenneuvolan harjoitteluihin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tuloksien mukaan suurin osa terveydenhoitajaopiskelijoista koki itsenäisen työskentelyn vaikuttavan onnistuneeseen oppimiskokemukseen. Heistä puolet kuitenkin koki, että ohjaajan läsnäolo vastaanotolla oli tärkeää. Itsenäisen työskentelyn lisäksi terveydenhoitajaopiskelijat toivat esille, että selviäminen vastaanottokäyntiin liittyvistä asioista ja uuden oppiminen vaikuttivat myös onnistuneeseen oppimiskokemukseen. Vain pienellä osalla terveydenhoitajaopiskelijoista oli epäonnistuneita oppimiskokemuksia. Epäonnistuneisiin oppimiskokemuksiin vaikutti opiskelijasta, ohjaajasta ja asiakkaan toiminnasta johtuvat tekijät. Hyvän ohjaajan ominaisuuksiksi terveydenhoitajaopiskelijat mainitsivat vahvan ammatillisen osaamisen ja hyvät vuorovaikutustaidot. Hyvän oppijan ominaisuuksiksi terveydenhoitajaopiskelijat mainitsivat vastuun ottamisen oppimisesta ja kiinnostumisen oppimisesta. Hyvää harjoittelun opiskelijaa kuvailtiin motivoituneeksi ja aktiiviseksi oppijaksi.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia kaikista terveydenhoitajavaiheen harjoitteluista, jotta saataisiin laaja-alaisempi kuvaus terveydenhoitajakoulutuksen harjoitteluiden onnistuneisuudesta ja mielekkyydestä. Olisi mielenkiintoista myös selvittää opiskelijaohjauksen kehittämisen kannalta, miten yksilöllisyys ja joustavuus toteutuvat terveydenhoitajakoulutuksen harjoitteluissa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin tammikuussa 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Aineisto kerättiin valmistumisvaiheessa olevilta terveydenhoitajaopiskelijoilta (n=18) kysymyslomakkeella, jossa oli viisi avointa kysymystä jotka koskivat harjoittelussa oppimista, hyvän ohjaajan ja oppijan ominaisuuksia sekä kehittämisehdotuksia äitiys- ja lastenneuvolan harjoitteluihin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tuloksien mukaan suurin osa terveydenhoitajaopiskelijoista koki itsenäisen työskentelyn vaikuttavan onnistuneeseen oppimiskokemukseen. Heistä puolet kuitenkin koki, että ohjaajan läsnäolo vastaanotolla oli tärkeää. Itsenäisen työskentelyn lisäksi terveydenhoitajaopiskelijat toivat esille, että selviäminen vastaanottokäyntiin liittyvistä asioista ja uuden oppiminen vaikuttivat myös onnistuneeseen oppimiskokemukseen. Vain pienellä osalla terveydenhoitajaopiskelijoista oli epäonnistuneita oppimiskokemuksia. Epäonnistuneisiin oppimiskokemuksiin vaikutti opiskelijasta, ohjaajasta ja asiakkaan toiminnasta johtuvat tekijät. Hyvän ohjaajan ominaisuuksiksi terveydenhoitajaopiskelijat mainitsivat vahvan ammatillisen osaamisen ja hyvät vuorovaikutustaidot. Hyvän oppijan ominaisuuksiksi terveydenhoitajaopiskelijat mainitsivat vastuun ottamisen oppimisesta ja kiinnostumisen oppimisesta. Hyvää harjoittelun opiskelijaa kuvailtiin motivoituneeksi ja aktiiviseksi oppijaksi.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia kaikista terveydenhoitajavaiheen harjoitteluista, jotta saataisiin laaja-alaisempi kuvaus terveydenhoitajakoulutuksen harjoitteluiden onnistuneisuudesta ja mielekkyydestä. Olisi mielenkiintoista myös selvittää opiskelijaohjauksen kehittämisen kannalta, miten yksilöllisyys ja joustavuus toteutuvat terveydenhoitajakoulutuksen harjoitteluissa.