Suomalaisen kätilön työnkuvan historiaa : kätilölaukku ja synnytyksessä käytetyt työvälineet
Mantila, Miina; Ranta, Venla (2015)
Mantila, Miina
Ranta, Venla
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015080713929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015080713929
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua suomalaiseen kätilölaukkuun ja kätilön työvälineisiin sekä tallentaa historiallisesti merkittävää esineistöä. Opinnäytetyö toteutettiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Hoitotyön koulutuksen museon laajempaa projektia. Projektin päätavoitteena on tallentaa hoitotyön ja sen koulutuksen historian vaiheita koulutuksen alkuajoista nykyisyyteen sekä pohtia tulevaisuuden hoitotyötä. Lisäksi keskeisenä tehtävänä projektissa on parantaa Hoitotyön koulutuksen museon tunnettavuutta.
Opinnäytetyössä kuvailemme kätilön työtä 1800-luvun lopulta nykyaikaan synnytyksessä käytettyjen välineiden sekä kätilölaukun avulla. Kätilön työ on ollut fyysisesti raskasta ja omistautumista vaativa ammatti koulutuksen alkuajoista lähtien. Työtä on tehty synnyttäjien kotona ja paikasta toiseen siirtymiseen on kulunut paljon aikaa ja vaivaa. Kätilöllä on täytynyt olla aina mukanaan synnytysten hoidon kannalta tarvittava välineistö sekä tarvittavat lääkkeet. Kätilöt ovat liikkuneet paikasta toiseen kävellen ja hiihtäen. Muita yleisiä kulkuvälineitä ovat olleet hevonen, polkupyörä, vene, resiina sekä myöhemmin myös mopo ja auto.
Kuvailemme Hoitotyön koulutuksen museossa olevat yhdeksän kätilölaukkua, jotka ovat eri vuosikymmeniltä. Valokuvasimme työhön kolme kätilölaukkua, joiden omistajista saatiin varmuus. Aineistomme muodostui laukkujen lisäksi vuosien 1911–1970 Kätilölehdistä sekä Hoitotyön koulutuksen museossa olevista historiallisista oppikirjoista. Kotisynnytyksiä hoitavan Anu Lampisen haastattelu ja hänen laukkunsa kuvailu antaa näkökulman nykypäivän kotikätilön työstä.
Opinnäytetyön tuloksena saimme kuvauksen kätilön työstä synnyttäjän kotona ja kuinka kätilön laukku sekä työvälineet ovat muuttuneet ajan saatossa. Opinnäytetyön historialliseen aineistoon perehtymisen myötä muotoutui kuva entisajan kätilöstä voimakkaana, määrätietoisena ja itsenäisenä ammatinharjoittajana.
Opinnäytetyössä kuvailemme kätilön työtä 1800-luvun lopulta nykyaikaan synnytyksessä käytettyjen välineiden sekä kätilölaukun avulla. Kätilön työ on ollut fyysisesti raskasta ja omistautumista vaativa ammatti koulutuksen alkuajoista lähtien. Työtä on tehty synnyttäjien kotona ja paikasta toiseen siirtymiseen on kulunut paljon aikaa ja vaivaa. Kätilöllä on täytynyt olla aina mukanaan synnytysten hoidon kannalta tarvittava välineistö sekä tarvittavat lääkkeet. Kätilöt ovat liikkuneet paikasta toiseen kävellen ja hiihtäen. Muita yleisiä kulkuvälineitä ovat olleet hevonen, polkupyörä, vene, resiina sekä myöhemmin myös mopo ja auto.
Kuvailemme Hoitotyön koulutuksen museossa olevat yhdeksän kätilölaukkua, jotka ovat eri vuosikymmeniltä. Valokuvasimme työhön kolme kätilölaukkua, joiden omistajista saatiin varmuus. Aineistomme muodostui laukkujen lisäksi vuosien 1911–1970 Kätilölehdistä sekä Hoitotyön koulutuksen museossa olevista historiallisista oppikirjoista. Kotisynnytyksiä hoitavan Anu Lampisen haastattelu ja hänen laukkunsa kuvailu antaa näkökulman nykypäivän kotikätilön työstä.
Opinnäytetyön tuloksena saimme kuvauksen kätilön työstä synnyttäjän kotona ja kuinka kätilön laukku sekä työvälineet ovat muuttuneet ajan saatossa. Opinnäytetyön historialliseen aineistoon perehtymisen myötä muotoutui kuva entisajan kätilöstä voimakkaana, määrätietoisena ja itsenäisenä ammatinharjoittajana.