Kuvaus aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen potilaan kuntoutuksen järjestämisen toimintatavasta

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa sairaanhoitoalueen kuntoutuksen kehittämisen tueksi kuvaus aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen potilaan kuntoutuksen järjestämisen toimintatavasta. Hyvien kuntoutuskäytäntöjen mukaisesti kuntoutuksen järjestämisessä vastuunjako on määriteltävä selkeästi. Kuntoutuksen on oltava viiveetöntä, kuntoutuksen tarpeen arvioinnin kokonaisvaltaista ja moniammatillista, kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä kuntoutujan läheisineen tulisi olla osallistuva kumppani sekä toimintakyvyn ja vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi käyttää ICF - luokitusta. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä etsittiin vastausta yhtäältä siihen, mitä ovat kuntoutuksen järjestämisen hyvät toimintatavat kuntoutujien näkökulmasta, ja toisaalta siihen, mitä kuntoutuksen järjestämisen toimintatavat ovat julkisella sektorilla moniammatillisen kehittäjäryhmän tuottamana. Kuntoutujien näkökulmasta sairaanhoitoalueen omat fysioterapiapalvelut toimivat hyvin, ja muitakin terapioita hankittiin mahdollisuuksien mukaan ostopalveluna. Apuvälineet, kotiutuskäytännöt ja intensiiviset laitoskuntoutusjatkot saivat kiitosta. Parannusta toivottiin kuntoutuksen seurantaan, kuntoutujan ja omaisten osallisuuteen ja psyykkisen kuntoutumiseen. Potilaat toivoivat myös enemmän tietoa kolmannen sektorin toiminnasta sekä kuntoutusohjauksesta. Työryhmän tuottamassa kuvauksessa kuvattiin tämän ensimmäisen kuntoutusketjun nykytila täydentäen esille tulleita muutostarpeita mahdollisuuksien mukaan. Kuvauksessa ehdotetaan sairaalasta kotiutuvalle automaattista kutsua terveyskeskukseen kuntoutuksen seurantakäyntiä varten, sekä yhteystahon nimeämistä terveyskeskuksesta. Toimintakyvyn arvioinnin välineeksi suositellaan ICF – luokituksen käyttöä, ja kuntoutussuunnitelman tavoitteet ja keinot laaditaan yhdessä kuntoutujan kanssa. Lisäksi alueelle esitetään kuvattavaksi laitoskuntoutusmallia, sekä kuntoutusohjaajaa. Kuvausta hyödynnetään alueen kuntoutuksen kehittämisessä, ja aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen kuntoutuksen järjestämisen jatkosuunnittelussa alueen kokonaisvaltaisen kuntoutusmallin suunnittelussa.

The purpose of this thesis was to create a description of how to organize the rehabilitation of stroke patients in order to support the development of rehabilitation within a regional health care district. According to good rehabilitation practices the distribution of responsibility must be clearly defined. Rehabilitation must be immediate, assessment of the need for rehabilitation must be holistic/integrated and multi-professional, a person being rehabilitated should be an involved companion together with his or her kin when drawing up the rehabilitation plan, and ICF-classification should be used when assessing both functioning and effectiveness. From the rehabilitees’ perspective the physiotherapy services of their own medical area were working well, and other therapies were purchased as outsourced services, when possible. Mobility devices, safe discharge practices and intensive periods in rehabilitation facilities were praised. Then again, improvement in monitoring rehabilitation, participation of rehabilitees and their relatives, and mental rehabilitation were hoped for. Patients were also expecting to get more information on the activities of the third sector, as well as rehabilitation counseling. A multi-professional development group produced a description of the current rehabilitation chain, making suggestions for changes. They proposed a system where the rehabilitee gets an automatic call for a follow-up visit and a designated contact person at the health center. As an instrument for functional capacity evaluation the use of ICF classification is recommended, and the rehabilitation plan including the objectives and means should be drawn up together with the rehabilitees and their relatives. In addition, the regional health care district is suggested to be given a new rehabilitation model and rehabilitation counselors. This thesis looked into how rehabilitation is seen from the patient’s viewpoint, and how the public sector’s group of multi-professional developers produce rehabilitative activities. This description will benefit the development of regional rehabilitation, as well as the further planning of rehabilitation of stroke patients in a holistic way that crosses boundaries.