No risk, no fun : yläkouluikäisten nuorten tiedot, asenteet ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan terveyteensä
Hyytiäinen, Malla; Kinnunen, Elina (2015)
Hyytiäinen, Malla
Kinnunen, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015081914056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015081914056
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä teemahaastattelun avulla yläkouluikäisiltä nuorilta tietoa heidän terveystiedoistaan ja kokemuksistaan, asenteistaan ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa omaan terveyteensä. Opinnäytetyömme oli osa Umbrella -yhteistyöprojektia, minkä tarkoituksena on kehittää yläkouluikäisille nuorille mobiilisovellus, mikä antaisi nuorille mahdollisuuden arvioida ja tarkkailla omaa terveyttään ja tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Työllämme haimme vastauksia siihen, millaiset tiedot ja kokemukset nuorilla on terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja mistä he saavat tietoa, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten turvallisuuden kokemukseen sekä minkälaiset asenteet vaikuttavat nuorten terveyskäyttäytymiseen ja mitkä ovat heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan terveyteensä.
Opinnäytetyömme teimme laadullisin menetelmin. Sisällönkeruu toteutettiin teemahaastattelun keinoin, Helsingin yhteislyseon nuorille (n=17) marraskuussa 2014. Haastattelun teemat pohjautuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jo monena vuonna teettämän kouluterveyskyselyn aiheisiin. Haastattelut toteutettiin yhden päivän aikana, haastattelemalla jokainen ikäluokka erikseen ryhmissä (n=3). Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Kerätty aineisto litteroitiin ja haastatteluun osallistuneiden tiedot anonymisoitiin, minkä jälkeen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksista kävi ilmi, että yläasteikäisillä nuorilla oli hyvät tiedot terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Nuoret tiesivät, kuinka he voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen terveyteensä joko edistävästi tai heikentävästi. Nuorten asenteet terveystietoa kohtaan muuttuivat negatiivisemmiksi ja suhtautuminen päihteisiin muuttui sallivammaksi, mitä vanhempia nuoret olivat. Nuorten ajatukset ja kokemukset turvallisuudesta olivat hyvin pitkälle samankaltaisia ikäluokasta riippumatta. Nuoret kokivat turvattomuutta elinympäristössään, mutta koti koettiin kaikissa ikäluokissa turvallisena paikkana.
Vaikka nuorilla oli hyvät tiedot ja mahdollisuudet vaikuttaa terveytensä edistämiseen, heidän jaksamisensa ja asenteensa rajoittivat ja estivät heitä toimimasta sen mukaan. Jatkossa tulisi tutkia, miten motivoida nuoria terveytensä edistämiseen ja miten vaikuttaa heidän asenteisiinsa, jotta terveyttä edistävät valinnat toteutuisivat heidän arjessaan.
Opinnäytetyömme teimme laadullisin menetelmin. Sisällönkeruu toteutettiin teemahaastattelun keinoin, Helsingin yhteislyseon nuorille (n=17) marraskuussa 2014. Haastattelun teemat pohjautuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jo monena vuonna teettämän kouluterveyskyselyn aiheisiin. Haastattelut toteutettiin yhden päivän aikana, haastattelemalla jokainen ikäluokka erikseen ryhmissä (n=3). Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Kerätty aineisto litteroitiin ja haastatteluun osallistuneiden tiedot anonymisoitiin, minkä jälkeen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksista kävi ilmi, että yläasteikäisillä nuorilla oli hyvät tiedot terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Nuoret tiesivät, kuinka he voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen terveyteensä joko edistävästi tai heikentävästi. Nuorten asenteet terveystietoa kohtaan muuttuivat negatiivisemmiksi ja suhtautuminen päihteisiin muuttui sallivammaksi, mitä vanhempia nuoret olivat. Nuorten ajatukset ja kokemukset turvallisuudesta olivat hyvin pitkälle samankaltaisia ikäluokasta riippumatta. Nuoret kokivat turvattomuutta elinympäristössään, mutta koti koettiin kaikissa ikäluokissa turvallisena paikkana.
Vaikka nuorilla oli hyvät tiedot ja mahdollisuudet vaikuttaa terveytensä edistämiseen, heidän jaksamisensa ja asenteensa rajoittivat ja estivät heitä toimimasta sen mukaan. Jatkossa tulisi tutkia, miten motivoida nuoria terveytensä edistämiseen ja miten vaikuttaa heidän asenteisiinsa, jotta terveyttä edistävät valinnat toteutuisivat heidän arjessaan.