" Tuliko kaikki sanottua? " Havainnointitutkimus suullisesta raportoinnista
Franssi, Sari; Järvelä, Satu (2015)
Franssi, Sari
Järvelä, Satu
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090414329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090414329
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
Tekijät: Franssi, Sari & Järvelä, Satu
Opinnäytetyön nimi: ” Tuliko kaikki sanottua? ” Havainnointitutkimus suullisesta raportoinnista.
Työn ohjaajat: Konu, Maarit & Niemelä, Eija
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Syksy 2015
Sivumäärä: 51 + 6 liitesivua
Laadukkaassa ja turvallisessa hoidossa tiedonkulku on yksi perustekijä. Yleisiä haittatapahtumien syitä ovat tiedonkulun katkeaminen tai väärin ymmärtäminen esimerkiksi potilaan siirtyessä yksiköstä toiseen. Suullinen raportointi on tavallisin tiedonvälityskeino kertomaan potilaan tilasta. Opinnäytetyössämme käsittelemme suullista raportointia siirtotilanteessa. Opinnäytetyön tarkoitus, oli kuvailla, miten hoitajat raportoivat suullisesti potilaan siirtyessä jatkohoitoon ja toteutuiko ISBAR:ssa käytettävät osa-alueet raportointi tilanteissa.
Tutkimuksen toteutimme laadullisella tutkimusmenetelmällä havainnoimalla raportointitilanteita yhdellä tehoosastolla. Havainnoinnissa käytimme havainnointilomaketta, joka oli koottu apuna käyttäen strukturoitua raportointimalli ISBAR:ia. Havainnointiin osallistui kaksi tutkijaa, millä paransimme tutkimuksen luotettavuutta. Havainnoimme 10 siirtoraporttia ja kaikki tutkimuksen havainnoitavat olivat sairaanhoitajia.
Suullista raportointia toteutettiin suhteellisen hyvin. Potilaan taustatiedot ja nykytilanne tulivat tuloksissa hyvin esille. Raportin antaja antoi lisäksi erilaisia toimintaehdotuksia potilaan hoitoon liittyen ja raportin vastaanottaja varmisti hyvin raportin ymmärryksen.
Raportoinnissa tuli esille potilasturvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Potilaan tunnistamisessa oli puutteita ja raporttitilanteissa oli paljon häiriötekijöitä. Potilasturvallisuutta ja samalla suullisen raportoinnin kehittämistä tulisi jatkaa. ISBAR- raportointimallia voisi tuoda tutuksi järjestämällä koulutusta ja soveltamalla sitä osastolle sopivaksi.
Asiasanat: suullinen raportointi, potilasturvallisuus, ISBAR
Oulun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
Tekijät: Franssi, Sari & Järvelä, Satu
Opinnäytetyön nimi: ” Tuliko kaikki sanottua? ” Havainnointitutkimus suullisesta raportoinnista.
Työn ohjaajat: Konu, Maarit & Niemelä, Eija
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Syksy 2015
Sivumäärä: 51 + 6 liitesivua
Laadukkaassa ja turvallisessa hoidossa tiedonkulku on yksi perustekijä. Yleisiä haittatapahtumien syitä ovat tiedonkulun katkeaminen tai väärin ymmärtäminen esimerkiksi potilaan siirtyessä yksiköstä toiseen. Suullinen raportointi on tavallisin tiedonvälityskeino kertomaan potilaan tilasta. Opinnäytetyössämme käsittelemme suullista raportointia siirtotilanteessa. Opinnäytetyön tarkoitus, oli kuvailla, miten hoitajat raportoivat suullisesti potilaan siirtyessä jatkohoitoon ja toteutuiko ISBAR:ssa käytettävät osa-alueet raportointi tilanteissa.
Tutkimuksen toteutimme laadullisella tutkimusmenetelmällä havainnoimalla raportointitilanteita yhdellä tehoosastolla. Havainnoinnissa käytimme havainnointilomaketta, joka oli koottu apuna käyttäen strukturoitua raportointimalli ISBAR:ia. Havainnointiin osallistui kaksi tutkijaa, millä paransimme tutkimuksen luotettavuutta. Havainnoimme 10 siirtoraporttia ja kaikki tutkimuksen havainnoitavat olivat sairaanhoitajia.
Suullista raportointia toteutettiin suhteellisen hyvin. Potilaan taustatiedot ja nykytilanne tulivat tuloksissa hyvin esille. Raportin antaja antoi lisäksi erilaisia toimintaehdotuksia potilaan hoitoon liittyen ja raportin vastaanottaja varmisti hyvin raportin ymmärryksen.
Raportoinnissa tuli esille potilasturvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Potilaan tunnistamisessa oli puutteita ja raporttitilanteissa oli paljon häiriötekijöitä. Potilasturvallisuutta ja samalla suullisen raportoinnin kehittämistä tulisi jatkaa. ISBAR- raportointimallia voisi tuoda tutuksi järjestämällä koulutusta ja soveltamalla sitä osastolle sopivaksi.
Asiasanat: suullinen raportointi, potilasturvallisuus, ISBAR