Icare Home : Silmänpaineen mittaus kotona
Ikonen, Henriikka; Kankaala, Minna (2015)
Ikonen, Henriikka
Kankaala, Minna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090314314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090314314
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Icare Finland Oy:n kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka Icare Home- silmänpainemittarin käyttöä voidaan opettaa yli 60 -vuotiaille glaukoomaa sairastaville henkilöille. Tavoitteena oli tutkia miten ikääntyneet ihmiset oppivat uusia asioita, keskittyen silmänpainemittarin käyttöön. Tavoitteena ei ollut käsitellä saatuja mittaustuloksia, vaan tutkia asiakkaiden kokemuksia saadusta ohjauksesta ja silmänpainemittarin käytöstä.
Tutkimukseen osallistuvat henkilöt valikoituivat iän ja silmänpainetaudin perusteella. Ohjasimme silmänpainemittarin käyttöä kolmelle 60–63-vuotiaalle henkilölle yksilöohjauksena. Aineisto on kerätty käyttämällä osallistuvaa havainnointia ja strukturoitua haastattelua. Ohjaustilanteissa teimme ohjauksen ohella havaintoja sekä kysymyksiä. Strukturoitu haastattelu tarkoittaa kyselylomaketta, johon suunnittelimme kaksi avointa kysymystä ja 10 kysymystä, joissa on viisiportainen vastausasteikko.
Kyselylomakkeisiin oli kirjattu laitteen huonoiksi puoliksi seuraavat asiat: Kasvotuet liikkuvat liian herkästi pois säädetyistä lukemista. Tukien ”säätöpyörä” on kevyt ja saattaa pyörähtää pienestäkin kosketuksesta, jolloin tuet liikkuvat. Kaksi ohjattavista toivoi myös mit-taustuloksien näkymistä laitteessa heti mittauksen jälkeen, jolloin voisi paremmin varmistua mittauksen onnistumisesta. Laitteen käyttö koettiin myös vaativan vakaata kättä mittauksen onnistumiseksi. Ohjattava, joka ei halunnut laitetta kokeiluun, vastasi laitteen käytön vaativan hyvää näköä. Toinen ohjattava taas koki, että huonosta näöstä huolimatta mitta-uksen pystyy suorittamaan vaivattomasti asettamalla vihreän kohdistinvalon keskelle näkökenttää, jolloin silmälaseja ei tarvita laitteen asettamiseksi oikeaan kohtaan.
Hyviksi puoliksi kuvattiin laitteen keveys sekä laitteen helppokäyttöisyys alkuohjauksen jälkeen. Ohjattavat eivät saaneet mittaustuloksia vielä lomakkeen täyttöhetkellä, jolloin yksi ohjattavista kuvasi laitteen käyttöä näin: ”Jos tapa, jolla suoritin mittaukset tuotti onnistuneet tulokset, niin mittaus on varsin helppo, kun se tulee rutiiniksi ”. Havainnoinnin perusteella laitteen opettaminen hyväkuntoiselle iäkkäälle oli helppoa, mikäli ohjattavalla oli riittävästi motivaatiota itsehoitoon ja oppimiseen. Riittävän motivaation puuttuessa laitteen käytön oppimiseen, laite koettiin liian työlääksi käyttää.
Tutkimukseen osallistuvat henkilöt valikoituivat iän ja silmänpainetaudin perusteella. Ohjasimme silmänpainemittarin käyttöä kolmelle 60–63-vuotiaalle henkilölle yksilöohjauksena. Aineisto on kerätty käyttämällä osallistuvaa havainnointia ja strukturoitua haastattelua. Ohjaustilanteissa teimme ohjauksen ohella havaintoja sekä kysymyksiä. Strukturoitu haastattelu tarkoittaa kyselylomaketta, johon suunnittelimme kaksi avointa kysymystä ja 10 kysymystä, joissa on viisiportainen vastausasteikko.
Kyselylomakkeisiin oli kirjattu laitteen huonoiksi puoliksi seuraavat asiat: Kasvotuet liikkuvat liian herkästi pois säädetyistä lukemista. Tukien ”säätöpyörä” on kevyt ja saattaa pyörähtää pienestäkin kosketuksesta, jolloin tuet liikkuvat. Kaksi ohjattavista toivoi myös mit-taustuloksien näkymistä laitteessa heti mittauksen jälkeen, jolloin voisi paremmin varmistua mittauksen onnistumisesta. Laitteen käyttö koettiin myös vaativan vakaata kättä mittauksen onnistumiseksi. Ohjattava, joka ei halunnut laitetta kokeiluun, vastasi laitteen käytön vaativan hyvää näköä. Toinen ohjattava taas koki, että huonosta näöstä huolimatta mitta-uksen pystyy suorittamaan vaivattomasti asettamalla vihreän kohdistinvalon keskelle näkökenttää, jolloin silmälaseja ei tarvita laitteen asettamiseksi oikeaan kohtaan.
Hyviksi puoliksi kuvattiin laitteen keveys sekä laitteen helppokäyttöisyys alkuohjauksen jälkeen. Ohjattavat eivät saaneet mittaustuloksia vielä lomakkeen täyttöhetkellä, jolloin yksi ohjattavista kuvasi laitteen käyttöä näin: ”Jos tapa, jolla suoritin mittaukset tuotti onnistuneet tulokset, niin mittaus on varsin helppo, kun se tulee rutiiniksi ”. Havainnoinnin perusteella laitteen opettaminen hyväkuntoiselle iäkkäälle oli helppoa, mikäli ohjattavalla oli riittävästi motivaatiota itsehoitoon ja oppimiseen. Riittävän motivaation puuttuessa laitteen käytön oppimiseen, laite koettiin liian työlääksi käyttää.