Arabiankielisten naisten kotouttamisprosessin tukeminen : yhteisöllisyyden ja sosiaalisten verkostojen merkitys kotoutumisessa

Abstract

Maahanmuuttajien kotoutuminen on tänä päivänä ajankohtaisempaa kuin koskaan. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää arabiankielisten kristittyjen naisten kotoutumisprosessiin liittyviä tekijöitä. Työni avulla halusin selvittää, mitkä tekijät ovat vahvistaneet ja mitkä puolestaan heikentäneet kotoutumista. Haastattelin kahdeksaa arabiankielistä kristittyä naista loka - joulukuussa 2014. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Teoreettisena viitekehyksenä käytin akkulturaatioteoriaa. Haastattelujen pohjalta keskeisiksi teemoiksi nousivat kieli, sosiaaliset verkostot, yhteisöllisyys, työ ja seurakunnan merkitys kotoutumisprosessissa. Tulosten mukaan kotoutumista edistivät etenkin sosiaaliset verkostot ja yhteisöllisyyden kokemukset. Kotoutumista heikensivät suomenkielen puutteellinen kielitaito ja sosiaalisten verkostojen puuttuminen. Akkulturaatioteorian mukaan näyttäisi siltä, että kaksi haastateltavista oli integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan suhteellisen hyvin. Kotoutumista ovat edistäneet melko hyvä suomen kielen taito, pitkä oleskelu Suomessa sekä avoin suhtautuminen uuteen yhteiskuntaan. Työkokemuksen karttuminen ja sosiaalisten verkostojen merkitys edesauttoivat kotoutumista. Kotoutumisprosessi vaikutti muiden osalta olevan separaation ja/tai marginalisaation välimaastossa. Tähän vaikuttivat puutteellinen suomenkielen taito, lyhyempi oleskelu Suomessa sekä sosiaalisten verkostojen painottuminen omaan etniseen ryhmään. Tulevaisuudessa olisi hyvä kiinnittää huomiota kotoutumisprosessiin kokonaisvaltaisemmin. Naisille suunnattu mentoritoiminta koulutustaustasta riippumatta voisi parhaimmillaan vahvistaa heitä kielellisesti, kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti. Tämän lisäksi maahanmuuttajataustaisten sosionomien ammattitaidon hyödyntäminen kotoutumistyössä tulee todennäköisesti kasvamaan.

The integration of immigrants is nowadays topical like ever. The purpose of this study was to examine the factors related to the Arabic-speaking Christian women in the integration process. My aim was to identify the factors which strengthen and weaken integration. I interviewed eight Arabic-speaking Christian women in October and December 2014. The material was analyzed by inductive content. The theoretical framework of the study was based on acculturation. On the basis of the interviews most important topics were the language, social networks, community, work and the importance of the church in the integration process. The results show that the integration promoted especially in social networks and community experiences. Integration weakened by lack of Finnish language skills and the lack of social networks. According to the acculturation theory it seems that two of the interviewees were integrated into Finnish society relatively well. A pretty good knowledge of Finnish, long stay in Finland as well as an open attitude towards the new society strengthened their integration process. The integration process seemed to be for the others, in the midst of separations and/or ground. This was due to lack of Finnish skills, shorter stays in Finland, as well as the focus on social networks in their own ethnic group In the future, integration should be approached more holistically. Mentor training for women, regardless of their academic backgrounds, might encourage them linguistically, culturally and socially. Additionally, using the existing professional skills of the Bachelors of Social Services with an immigrant background could play a more prominent role in the process of integration.