Testimenetelmän kehittäminen sisäilmakorjausratkaisujen ilmatiiviyden mittaamiseen
Ojanne, Atte (2015)
Ojanne, Atte
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091514636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091514636
Tiivistelmä
Tiivistys- ja kapselointimateriaaleja käytetään rakenteiden ilmantiiveyden parantamiseen ja haitta-aineiden sisäilmaan kulkeutumisen estämiseen tai vähentämiseen. Tiivistyksen tavoitteena on rakennuksen energiatehokkuuden ja sisäilman laadun parantaminen.
Tiivistys- ja kapselointimateriaalien ilmantiiveydestä ei juuri ole konkreettisia arvoja tai tietoa. Insinöörityössä oli tarkoituksena kehittää Weberin tuotekehitysyksikölle laboratorio-olosuhteisiin helppokäyttöinen ja edullinen menetelmä sisäilmakorjauksissa käytettävien tiivistys- ja kapselointimassojen sekä –nauhojen ilmantiiveyden mittaamiseen. Kehitettyä ilmantiiveystestilaitetta käytetään mittaamaan kalvomaisten materiaalien ilmantiiveyttä käyttäen menetelmänä diffuusiolla tapahtuvaa paine-eron tasoittumista. Insinöörityön teoriaosiossa perehdyttiin rakenteiden tiivistys- ja kapselointiratkaisuihin, ilmavirtauksiin rakenteissa ja sisäilman haitta-aineisiin.
Kyseinen ilmantiiveystesti ja sen lisäksi myös vesihöyrynläpäisytesti suoritettiin annetuille materiaaleille. Ilmantiiviyden havaitsemisen lisäksi arvoja verrattiin vesihöyrynläpäisyarvoihin tutkien niiden korrelaatiota. Testattavia materiaaleja oli yhteensä 10 ja ne koostuivat Weberin sisäilmakorjauksissa käytettävistä tiivistys- ja kapselointimassoista ja –nauhoista.
Ilman- ja vesihöyrynläpäisyn suoranaista korrelaatiota havaittiin joillain materiaaleilla, kun taas joillain materiaaleilla korrelaatiota ei ollut. Prototyypin ominaisuudessa laitteen antamiin tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua sen mukaisella varauksella. Tulokset eivät ole absoluuttisia, vaan tarkoitus oli lähinnä vertailla materiaalien ominaisuuksia keskenään.
Tiivistys- ja kapselointimateriaalien ilmantiiveydestä ei juuri ole konkreettisia arvoja tai tietoa. Insinöörityössä oli tarkoituksena kehittää Weberin tuotekehitysyksikölle laboratorio-olosuhteisiin helppokäyttöinen ja edullinen menetelmä sisäilmakorjauksissa käytettävien tiivistys- ja kapselointimassojen sekä –nauhojen ilmantiiveyden mittaamiseen. Kehitettyä ilmantiiveystestilaitetta käytetään mittaamaan kalvomaisten materiaalien ilmantiiveyttä käyttäen menetelmänä diffuusiolla tapahtuvaa paine-eron tasoittumista. Insinöörityön teoriaosiossa perehdyttiin rakenteiden tiivistys- ja kapselointiratkaisuihin, ilmavirtauksiin rakenteissa ja sisäilman haitta-aineisiin.
Kyseinen ilmantiiveystesti ja sen lisäksi myös vesihöyrynläpäisytesti suoritettiin annetuille materiaaleille. Ilmantiiviyden havaitsemisen lisäksi arvoja verrattiin vesihöyrynläpäisyarvoihin tutkien niiden korrelaatiota. Testattavia materiaaleja oli yhteensä 10 ja ne koostuivat Weberin sisäilmakorjauksissa käytettävistä tiivistys- ja kapselointimassoista ja –nauhoista.
Ilman- ja vesihöyrynläpäisyn suoranaista korrelaatiota havaittiin joillain materiaaleilla, kun taas joillain materiaaleilla korrelaatiota ei ollut. Prototyypin ominaisuudessa laitteen antamiin tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua sen mukaisella varauksella. Tulokset eivät ole absoluuttisia, vaan tarkoitus oli lähinnä vertailla materiaalien ominaisuuksia keskenään.