Työterveysyhteistyön tuki kuntoutujalle : Tutkimus ammatillisessa varhaiskuntoutuksessa saavutettujen elintapamuutosten ylläpidosta ja työhyvinvoinnin vahvistamisesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää minkälaisia elintapamuutoksia kuntoutus on tuonut kuntoutujan elämään ja kuinka työterveysyhteistyöllä voidaan tukea kuntoutujaa terveellisten elintapojen ylläpidossa ja työhyvinvoinnin vahvistamisessa ammatillisen varhaiskuntoutuksen jälkeen. Työurien pidentäminen ja työelämän aktiivinen kehittäminen ovat tällä hetkellä tärkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita Suomessa. Ammatillinen varhaiskuntoutus tähtää kuntoutujan työkyvyn parantamiseen ja työuran jatkuvuuden turvaamiseen. Tutkimus oli metodiltaan laadullinen ja aineistonkeruu toteutettiin avoimien kysymysten avulla. Taustatietoja kartoitettiin monivalintakysymysten avulla. Tutkimus toteutettiin Vaasassa, Mehiläisen isossa asiakasyrityksessä. Valintakriteerinä tutkimukseen valituilla oli ASLAK-kuntoutukseen osallistuminen viimeisten 2,5 vuoden sisällä. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla ja taustakysymykset SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kuntoutuksessa tehtiin eniten muutoksia ruokailu- ja liikuntatottumuksissa ja elintapamuutoksilla oli vaikutusta työssä jaksamiseen. Tutkimustulokset osoittivat myös, että kuntoutujat toivovat työterveyshuollolta ja työnantajalta yksilö- ja ryhmämuotoista seurantaa, tukea ja motivointia, ylläpitääkseen saavutetut elintapamuutokset. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveysyhteistyötä tulisi kehittää ja kuntoutusprosessin jatkuvuuteen pitäisi panostaa.

The purpose of this bachelor’s thesis was to find out what kind of life style changes rehabilitation had brought to the rehabilitee’s life and how occupational health cooperation can support the rehabilitee in maintaining a healthy lifestyle and in increasing wellbeing at work after early vocational rehabilitation. The prolongation of careers and active development of working life are currently important societal goals in Finland. Vocational early rehabilitation aims to improve the rehabilitee’s ability to work and secures the continuation of the career. The study was qualitative and the material was collected with questionnaires which had open ended questions. The background information was collected with multiple-choice questions. The study was carried out in Vaasa, in a major customer enterprise of Mehiläinen. The selection criteria for the respondents was that the respondent had participated in the ASLAK-rehabilitation within the last 2,5 years. The qualitative material was analysed with inductive content analysis method and the background information with SPSS-programme. The results of the study showed that during rehabilitation most changes were made in eating- and exercising habits and these lifestyle changes had an effect on managing at work. The results of this bachelor’s thesis also indicated that the clients request individual and group monitoring, support and motivating from the occupational healthcare and the employer in order to be able to maintain the achieved life style changes. According to the results of the study occupational health cooperation should be developed and the continuation of the rehabilitation process should be invested in.