Salaattibaarien hygienia ja tuotteiden mikrobiologinen laatu
Meromaa, Ashoke (2015)
Lataukset:
Meromaa, Ashoke
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092114763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092114763
Tiivistelmä
Insinöörityössä tutkittiin myymälöiden salaattibaarien hygieniaa ja toimintaa sekä salaattibaareissa myytävien tuotteiden mikrobiologista laatua. Tutkimus toteutettiin keväällä 2015 pääkaupunkiseudun ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden yhteisenä valvonta- ja näytteenottoprojektina ja aineistosta on tehty julkaisu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisusarjaan.
Salaattibaareista otettiin kahdesta neljään elintarvikenäytettä myymälää kohden. Näytteitä haettiin yhteensä 64 myymälästä. Jokaisessa myymälästä täytettiin tarkastuslomake, jossa arvioitiin muun muassa salaattibaarikalustetta, kalusteen sijaintia, omavalvontaa, myytäviä tuotteita, siisteyttä ja lämpötiloja. Lisäksi myymälän edustajaa haastateltiin muun muassa salaattibaarin puhdistuksesta, lämpötilaseurannasta sekä elintarvikkeiden myyntimääristä ja –ajoista.
Tutkimuksessa havaittiin, että myymälöiden tulisi parantaa monia asioita salaattibaaritoiminnan osalta. Omavalvonnassa todettiin puutteita erityisesti näytteenoton ohjeistuksessa ja lämpötilaseurannan toteutuksessa. Viidennes salaattibaareista oli sijoitettu niin, että salaatti-baarikaluste ei ollut valvottavissa.
Elintarvikenäytteistä mikrobiologiselta laadultaan huonoja oli 18 %, välttäviä 15 % ja hyviä 67 %. Huonoista näytteistä kahdeksan oli lihanäytteitä, kaksi kalanäytettä, kuusi äyriäisnäytettä, neljätoista nuudeli-/pasta-/riisinäytettä ja kolme kasvisnäytettä.
Näytteistä 28 arvioitiin huonoksi aerobisten mikrobien korkean kokonaismäärän takia. Näistä näytteistä kolme sai huonon arvion myös enterobakteerien korkean määrän takia ja neljä näytettä sai välttävän arvion enterobakteerien kohonneen määrän takia. Yhden haju sai hylätyn arvion. Lisäksi kolme näytettä arvioitiin mikrobiologisesti huonoksi hiivojen korkean määrän takia. Yksi laadultaan huono näyte ja yksi laadultaan välttävä näyte ylittivät lain-säädännön mukaisen lämpötilanrajan.
Jatkotoimenpiteenä myymälöitä tulisi ohjeistaa omavalvonnassa ja sen toteutuksessa sekä käytännön toiminnassa. Lisäksi viranomaisten valvontanäytteitä tulisi lisätä.
Salaattibaareista otettiin kahdesta neljään elintarvikenäytettä myymälää kohden. Näytteitä haettiin yhteensä 64 myymälästä. Jokaisessa myymälästä täytettiin tarkastuslomake, jossa arvioitiin muun muassa salaattibaarikalustetta, kalusteen sijaintia, omavalvontaa, myytäviä tuotteita, siisteyttä ja lämpötiloja. Lisäksi myymälän edustajaa haastateltiin muun muassa salaattibaarin puhdistuksesta, lämpötilaseurannasta sekä elintarvikkeiden myyntimääristä ja –ajoista.
Tutkimuksessa havaittiin, että myymälöiden tulisi parantaa monia asioita salaattibaaritoiminnan osalta. Omavalvonnassa todettiin puutteita erityisesti näytteenoton ohjeistuksessa ja lämpötilaseurannan toteutuksessa. Viidennes salaattibaareista oli sijoitettu niin, että salaatti-baarikaluste ei ollut valvottavissa.
Elintarvikenäytteistä mikrobiologiselta laadultaan huonoja oli 18 %, välttäviä 15 % ja hyviä 67 %. Huonoista näytteistä kahdeksan oli lihanäytteitä, kaksi kalanäytettä, kuusi äyriäisnäytettä, neljätoista nuudeli-/pasta-/riisinäytettä ja kolme kasvisnäytettä.
Näytteistä 28 arvioitiin huonoksi aerobisten mikrobien korkean kokonaismäärän takia. Näistä näytteistä kolme sai huonon arvion myös enterobakteerien korkean määrän takia ja neljä näytettä sai välttävän arvion enterobakteerien kohonneen määrän takia. Yhden haju sai hylätyn arvion. Lisäksi kolme näytettä arvioitiin mikrobiologisesti huonoksi hiivojen korkean määrän takia. Yksi laadultaan huono näyte ja yksi laadultaan välttävä näyte ylittivät lain-säädännön mukaisen lämpötilanrajan.
Jatkotoimenpiteenä myymälöitä tulisi ohjeistaa omavalvonnassa ja sen toteutuksessa sekä käytännön toiminnassa. Lisäksi viranomaisten valvontanäytteitä tulisi lisätä.