Kätilö tuberkuloosin ja isorokon vastustustyössä vuosien 1896—2014 Kätilölehtien mukaan
Tauriainen, Maija; Mulari, Helene (2015)
Tauriainen, Maija
Mulari, Helene
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092814974
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092814974
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Tukholmankadun toimipisteessä sijaitsevan Hoitotyön koulutuksen museon projektia. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa kätilön tekemästä tuberkuloosin vastustustyöstä 1900-luvulla sekä kätilön tekemästä rokottamistyöstä 1900-luvun alussa. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda systemaattisesti esiin Kätilölehdissä vuosina 1896—2014 ilmestyneiden tuberkuloosia ja rokottamista koskevien artikkelien sisällöt.
Opinnäytetyön päälähteenä on käytetty Kätilölehtien lisäksi Tuberkuloosilehtiä vuosilta 1925—1938. Kätilölehtien artikkeleista on tehty analyysi soveltaen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Haastattelimme Hoitotyön koulutuksen museon vapaaehtoistyöntekijä Inkeri Havua hänen kokemuksistaan tuberkuloosiparantola-ajasta. Haastattelun lisäksi opinnäytetyötä on elävöitetty useilla valokuvilla, jotka olemme ottaneet Tuberkuloosilehdistä sekä Hoitotyön koulutuksen museosta.
Kätilölehdissä esiintyi useita artikkeleita, joissa ohjattiin kätilöitä valistamaan kansaa tuberkuloosin torjuntatyöhön. Kätilöillä oli tärkeä osa raskaana olevien ja vastasyntyneiden tuberkuloosin vastustustyössä. Kätilön työhön äitiyshuollossa kuului ohjata raskaana olevia röntgentutkimuksiin sekä lähettää vastasyntynyt tarpeen mukaan Joulumerkkikotiin.
Kätilölehdissä esiintyi useita artikkeleita sekä mielipidekirjoituksia rokottamiseen liittyen. Rokottamisesta saatu palkkio herätti paljon keskustelua kätilöiden keskuudessa 1900-luvun alussa. Useat kätilöt olivat sitä mieltä, että rokottaminen tulisi erottaa kätilön toimesta, toiset taas olivat sitä mieltä, että rokotusmatkat lähensivät kätilöiden suhdetta alueen asukkaisiin.
Opinnäytetyöstä kirjoitetaan artikkeli koskien kätilön rokottajantoimea 1900-luvun alussa. Artikkelin on tarkoitus olla osa kätilökoulutuksen juhlavuotta, joka tuo esiin koulutuksen 200-vuotista taivalta.
Opinnäytetyön päälähteenä on käytetty Kätilölehtien lisäksi Tuberkuloosilehtiä vuosilta 1925—1938. Kätilölehtien artikkeleista on tehty analyysi soveltaen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Haastattelimme Hoitotyön koulutuksen museon vapaaehtoistyöntekijä Inkeri Havua hänen kokemuksistaan tuberkuloosiparantola-ajasta. Haastattelun lisäksi opinnäytetyötä on elävöitetty useilla valokuvilla, jotka olemme ottaneet Tuberkuloosilehdistä sekä Hoitotyön koulutuksen museosta.
Kätilölehdissä esiintyi useita artikkeleita, joissa ohjattiin kätilöitä valistamaan kansaa tuberkuloosin torjuntatyöhön. Kätilöillä oli tärkeä osa raskaana olevien ja vastasyntyneiden tuberkuloosin vastustustyössä. Kätilön työhön äitiyshuollossa kuului ohjata raskaana olevia röntgentutkimuksiin sekä lähettää vastasyntynyt tarpeen mukaan Joulumerkkikotiin.
Kätilölehdissä esiintyi useita artikkeleita sekä mielipidekirjoituksia rokottamiseen liittyen. Rokottamisesta saatu palkkio herätti paljon keskustelua kätilöiden keskuudessa 1900-luvun alussa. Useat kätilöt olivat sitä mieltä, että rokottaminen tulisi erottaa kätilön toimesta, toiset taas olivat sitä mieltä, että rokotusmatkat lähensivät kätilöiden suhdetta alueen asukkaisiin.
Opinnäytetyöstä kirjoitetaan artikkeli koskien kätilön rokottajantoimea 1900-luvun alussa. Artikkelin on tarkoitus olla osa kätilökoulutuksen juhlavuotta, joka tuo esiin koulutuksen 200-vuotista taivalta.