Pelastuslaitosten kemikaalivalvonta

Abstract

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta tuli voimaan vuonna 2005. Tuolloin vain palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja valvoneelle pelastusviranomaiselle siirrettiin myös terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit valvottavaksi kunnan kemikaaliviranomaiselta. Tämän uudistuksen myötä oletettiin vähäisten kemikaalikohteiden valvonnan tehostuvan.

Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli arvioida pelastuslaitosten kemikaalivalvonnan tasoa ja selvittää siihen liittyviä kehittämiskohteita, kun uudistuksesta oli kulunut jo yli kuusi vuotta. Ennen varsinaisen tutkimuksen toteuttamista käytiin kokonaiskuvan hahmottamiseksi läpi pelastusviranomaisen onnettomuuksien ehkäisy, kemikaaleja valvovat viranomaiset sekä kemikaaleja koskeva lainsäädäntö.

Tutkimus toteutettiin kyselynä, jonka kohderyhmänä olivat kaikkien pelastuslaitosten kemikaaliyhteyshenkilöt. Kyselylomakkeella haettiin vastauksia laajuudeltaan vähäisten ja laajamittaisten kohteiden valvontaan ja valvonnan organisointiin. Lisäksi selvitettiin viranomaisyhteistyötä muiden viranomaisten kanssa sekä vaarallisia kemikaaleja koskevan vaarojen arvioinnin ja onnettomuuksien ehkäisyn onnistumista valvonnassa. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisilla menetelmillä.

Tutkimustulosten perusteella pelastuslaitosten kemikaalivalvonnan tasossa on parantamisen varaa kaikilla osa-alueilla. Kemikaalivalvonta on huomioitava pelastuslaitoksissa osana valvontatyötä. Lisäksi viranomaisyhteistyötä on tiivistettävä ja osaamista kehitettävä, jotta valvonnasta saataisiin tehokasta ja laadukasta. Työn avulla voidaan parantaa kokonaiskäsitystä kemikaalien valvontakentästä. Lisäksi työn tuloksia ja niistä tehtyjä päätelmiä voidaan hyödyntää pelastuslaitosten kemikaalivalvonnan tason tarkastelemiseksi ja kehittämiseksi.

After the Act on the Safe Handling and Storage of Dangerous Chemicals and Explosives came into effect in 2005, the rescue authorities began to supervise the handling and storage of chemicals causing health and environmental hazards alongside with flammable and explosive chemicals. The change was made to provide better supervision for small-scale handling and storage of chemicals.

The aim of this thesis was to evaluate the level of chemicals supervision within the rescue services and to study possible points of improvement. Before the actual study were accident prevention carried out by the rescue services, the authorities responsible for supervising chemicals as well as chemical legislation reviewed.

The study was carried out with a questionnaire for the rescue authorities responsible for chemicals supervision in their rescue departments. The questionnaire consisted of questions concerning the organization of supervising chemical establishments, the collaboration between authorities and the expertise needed for identifying chemical hazards. The collected material was analysed using qualitative methods.

The results show that there is room for improvement in every sector of the chemicals supervision of rescue departments, for example, chemicals supervision should be considered as part of accident prevention at rescue departments. In addition, the level of expertise and collaboration between authorities require improvement in order to achieve a better standard of the quality and efficiency of supervision. The results of the thesis can be applied at rescue departments to improve and develop the level of chemicals supervision.