Epätäydellinen idiootti parantajana ja totuuden puhujana : Tulkintoja klovnin paikasta maailmassa

Abstract

Opinnäytetyö on kirjallisiin lähteisiin, klovniopettaja Eric de Bontin haastatteluun ja tekijän omiin kokemuksiin pohjautuva teoreettinen ja pohtiva tutkielma klovneriasta. Työssä tarkastellaan klovnin paikkaa ja merkitystä maailmassa sekä kollektiivisesta että henkilökohtaisesta tulokulmasta. Samalla luodaan kokonaiskuvaa siitä, kuka klovni on.

Klovniin perehdytään ensinnäkin yleisellä, arkkityyppisellä tasolla hahmotellen klovnin tehtäviä eri aikoina. Klovni on laajimmassa tulkintakehyksessä arkkityyppinen hahmo, joka on esiintynyt kaikkina aikoina kaikkialla maailmassa. Arkkityyppisen klovnin tehtävä on käsitellä kunkin yhteisön tabuja ja kipukohtia huumorin keinoin. Työssä todetaan kaikkien klovnien edelleen toteuttavan tätä tehtävää tavalla tai toisella. Työ esittelee arkkityyppisen klovnin historiallisista ilmenemismuodoista hovinarrin, rituaaliklovnin ja pyhän hullun, sekä tekee lyhyen katsauksen länsimaisen sirkus- ja teatteriklovnerian taustoihin.

Arkkityyppisen ja kollektiivisen klovnerian jälkeen työssä siirrytään käsittelemään henkilökohtaisempaa klovneriaa. Tämän osuuden pohdinta kumpuaa erityisesti länsimaisen teatteriklovnerian piiristä, ja tarkastelee klovnerian merkitystä ensisijaisesti tekijälleen. Henkilökohtaisen osuuden lähtökohta on sisäisessä klovnissa. Jokaisen klovnin voidaan ajatella olevan yksilö, joka manifestoi hänen ikiomia, henkilökohtaisia idioottimaisuuksiaan.

Lopulta opinnäytetyö keskittyy klovnerian parantavaan ja henkiseen potentiaaliin. Sisäiseen epäonnistujaan tutustuminen heittäymisen ja leikin kautta voi olla kokemuksellisesti hyvin vapauttavaa. Klovnerialla voi olla parantava vaikutus myös yhteisölleen tai yleisölleen. Työssä esitetään klovnerian tuovan helpotusta ja vapautusta, sekä laukaisevan jännityksen pelottavien, kauhistuttavien ja ahdistavien asioiden äärellä. Tutkielma päätyy väitteeseen klovnerian henkisestä ulottuvuudesta, joka voi tarkoittaa klovnin kykyä hyväksyvään läsnäoloon, intuitiiviseen elämänasenteeseen, sekä äärettömän ihmisluonnon ilmaisemiseen.

The theme of this final thesis is the art of clowning. The thesis is theoretical as well as reflective and, therefore, based on literature and an interview conducted with the clown teacher Eric de Bont. Moreover, a further focus is on the writer's own experiences with clowns. The paper examines the place and the meaning of the clown in the world both from a collective and from an individual viewpoint. At the same time, it sketches a general picture on who the clown is.

Firstly, the thesis takes a look at the clown on a general, archetypal level by describing her functions at different times, in different parts of the world. From the widest perspective, the clown is an archetypal figure who can be found at all times in every culture. The purpose of the archetypal clown is to use humour to deal with the taboos and discomforts of each society or community. The paper states that the contemporary clowns still realize this purpose on one way or another. Out of the clowns' historical manifestations, the thesis introduces the court fool, the ritual clown and the sacred fool. The introduction is being followed by a short overview on the backgrounds of the western circus and theatre clowning.

From the collective clown, the thesis moves on to deal with a more personal aspect of the clown. This section is rooted in particular on the sphere of the western theatre clown, and is taking a look at the meaning of the clowning for the clown herself. The starting point in this personal section is in the inner clown. Each clown is an individual who always manifests her own, individual idiocy.

Finally, the thesis focuses on the healing and spiritual potential of the clown. The paper states that it can be very liberating to get familiar with your own inner idiot by the means of playfulness and jumping into the unknown. The clown can also have a healing effect on her community or audience. The thesis proposes that humour brings relief and liberation on the verge of scary, distressing and agonizing issues. The spiritual aspect can signify for instance the clown's ability to accept and to be present in the existing reality and to express the infinite human nature.