ICF-ydinlistojen käyttöönotto aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutuksessa : erikoissairaanhoidon henkilökunnan kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, miten erikoissairaanhoidon henkilökunta kokee aivoverenkiertohäiriöitä varten kehitellyn ICF-ydinlistojen käytön aivoverenkiertohäiriöpotilaan moniam-matillisen kuntoutustyön näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, miten työntekijät kokevat ydinlistojen käytön työssään, vaikuttaako ydinlistojen käyttö moniammatilliseen yhteistyöhön ja tuntevatko työntekijät potilaan hyötyvän ydinlistojen käytöstä.

Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena yhteistyössä Porvoon sairaalan neurologisen osaston kanssa. Tutkimusjoukko muodostui yksikön 18 hoitohenkilöstä, jotka työskentelevät aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksessa. Heistä 12 on sairaanhoitajaa, yksi on lääkäri ja loput ovat erityistyöntekijöitä. Erityistyöntekijöihin kuuluu kaksi fysioterapeuttia, toimintaterapeutti, puheterapeutti ja neuropsykologi. Kyselylomakkeen palautti 12 henkilöä vastausprosentin ollessa 67. Kyselylomakkeen analysoinnissa käytettiin aineiston analyysimenetelmänä tilastollista tietojenkäsittelyohjelmaa, jonka avulla tulokset analysoitiin kysymys kerrallaan frekvenssijakaumina sekä avoimet kysymykset kuvattiin teemoittain.

Aivoverenkiertohäiriöön kehitettyjen ICF-ydinlistojen käytön koettiin helpottavan potilaan kuntoutuksen arviointia, moniammatillista tiedonkulkua ja yhteistyötä. Kolmannes vastaajista oli käyttänyt ICF-ydinlistaa aivoverenkiertohäiriö potilaan kuntoutusta arvioitaessa. Listoja käyttäneistä suurin osa käytti lyhyttä ydinlistaa. ICF-ydinlistojen käyttöönottoa vaikeutti ajan ja koulutuksen puute sekä se, että ne ei ole sähköisessä potilastietojärjestelmässä. Lisäksi käyttöönottoa vaikeutti haasteellinen terminologia.

Tuloksien perusteella on huomattavissa, että kyselytutkimukseen osallistunut henkilöstö tarvitsee ehdottomasti lisäkoulutusta ICF-luokituksen käytössä. He kuitenkin kokevat ydinlistojen käytön osittain työtä helpottavana välineenä.

ICF-luokitus on monipuolinen arviointimenetelmä kuntoutuksessa. Sitä voi tarkastella potilaan, hoitohenkilökunnan ja sosiaali-ja terveydenhuollon eri yksiköiden näkökulmasta. Aiheesta voi tehdä jatkotutkimuksia ottaen huomioon potilaan näkökulma kuntoutumisesta.

The purpose of this thesis was to investigate how specialized medical care personnel expe-rience the usage of The International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) core sets for stroke patients from the point of view of multi-professional rehabilitation care. Our aim was to report how workers experience the benefits of using core sets while working, and what effects it has on a multi-professional level in terms of collaboration, and if the patients also benefit from the usage of IFC core sets.

Our study was based on an anonymous questionnaire which was conducted collaboratively with the neurological ward in the Porvoo Hospital. Our target group consisted of the mem-bers of that neurological ward. These 18 members of the ward were workers who took care of stroke patients undergoing neurological rehabilitation. Out of these 18 members 12 were nurses, one a doctor and the rest five were specialists in the fields of physiotherapy, occu-pational therapy, speech therapy and neuropsychology. The response rate was 67% (12 out of 18). The results from the survey were analyzed one question at a time by using soft-ware in order to illustrate the frequency distribution of the data.

ICF Core sets proved out to be a relieving factor in terms of evaluating the rehabilitation of patients, flow of information across professional boundaries, and collaboration. Because ICF Core Sets are not yet well known, only one third of the respondents had ever used a core set in order to evaluate the rehabilitation of a stroke patient. Most of the core set users used a shorter core set instead of the comprehensive core set. Lack of time and education, and difficult terminology made the introduction of these core sets difficult. The fact that these sets are not yet a part of the electronic patient information system was another rea-son why they are not in permanent use. However, the participants felt that these core sets simplify many aspects of their work.

According to the results of this questionnaire, participants who took part in it unquestionably require further education about using ICF classification. ICF classification is a diverse subject and it is thus worthwhile to investigate it from many different points of view. For example, further studies could be carried out from the patient’s perspective.