Työterveyshuollon kehittämisalueiden tunnistaminen Helsingin pelastus- ja hoitohenkilöstön palveluiden osalta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tunnistaa työterveyshuollon kehittämisalueita Helsingin pelastuslaitoksella operatiivisessa toiminnassa työskentelevien pelastus- ja hoitohenkilöstön palveluiden osalta. Lisäksi tarkoituksena oli löytää tutkimus-joukon vastausten perusteella uusia menetelmiä työterveyspalveluiden vaikuttavampaan tuottamiseen tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen tapaustutkimus, ja aineisto kerättiin sähköpostilla toteutettuna kyselytutkimuksena Digium-ohjelmalla. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan 360 - asteinen asiantuntijuus ja asiakokonaisuus aiheen ympäriltä. Kysely lähetettiin 22 henkilölle, jotka muodostivat anonyymin tutkimusjoukon. Asiakasnäkökulmaa edusti pelastuslaitoksen henkilöstö työntekijästä johtoon. Asiantuntijavastaajia edustivat työterveyshuollon ja henkilöstöjohtamisen asiantuntijat Helsingin kaupungin työterveyshuollosta, kaupunginkansliasta ja työterveyslaitokselta. Kokonaisvastausprosentiksi muodostui 50. Kyselystä muistutettiin vastaajia 3 kertaa. Asiakasnäkökulman vastausprosentti oli 83 ja asiantuntijavastaajien vain 27. Kehitysehdotuksina esille nousi työkyvyn alenemisen ennaltaehkäisevinä toimina kuntoutuksen parempi koordinointi sitä tarvitseville, työterveyden vaikuttavuuden parantaminen nopeampana diagnostiikkana ja erikoislääkärien palveluiden nopeampana saatavuutena. Vian, vamman tai sairauden hoitoketjua tulisi nopeuttaa. Työterveyshuollon tulisi tunnistaa paremmin operatiivisen henkilöstön työnkuvaa, työympäristöä ja työolosuhteita. Tulosten perusteella pitää parantaa työterveyshuollon ja pelastuslaitoksen yhteistyötä ja pyrkimyksenä on tuottaa vaikuttavampaa työterveyshuoltoa operatiiviselle henkilöstölle. Vaikka työkyvystä huolehtiminen läpi pidentyneen työuran on pääosin työntekijän vastuulla, tulee työkykyä tukea, koordinoida ja parantaa suunnitelmallisella toiminnalla työnantajan ja palveluntuottajan yhteistyönä.

The purpose of this study was to identify the development areas of occupational health care services for the rescue and emergency medical personnel working with operational duties at Helsinki City Rescue Department. The purpose was also to try to find new techniques to improve occupational health services in the future by us-ing the answers given by research subjects. The research method was a qualitative case study and data was collected with an inquiry carried out with the program Digium, by e-mail. The aim of the inquiry was to achieve expertise of the subject and it was 22 anonymous research subjects. The employees from crew to leaders at Helsinki City Rescue Department represented the customer point of view in the study and expert representatives from occupa-tional health care and personnel management from Helsinki City occupational health care, the City Office and the Finnish Institute of Occupational Health repre-sented the expert point of view in the study. The development proposals which emerged regarding the reduced ability of work were the preventive measures to be taken to improve the coordination of rehabilita-tion for those in need, and to improve the effectiveness of occupational health as faster diagnostics and faster availability of getting specialist doctor services. The care chain of a defect, injury or disorder should be made faster. Also, the job de-scription, working conditions and the working environment of the operational per-sonnel should be better known to the occupational health care employees. Based on the results it is recommended that the collaboration between occupational health care and the rescue department should be improved in order to produce more effective occupational health care services for the operational personnel. Although the concern of the ability to work through a prolonged career is the em-ployees’ concern, it should still be supported, coordinated and improved with planned activities made in collaboration with the employer and the service produc-er of occupational health.