Terveydenhoitajien käsityksiä hyvinvointineuvolasta : - Aineiston keruu ja kuvaus haastattelujen tuloksista

Abstract

Tämä opinnäytetyö on osa Helsingin kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun Myllypuron Hybridikampus -hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa terveydenhoitajien käsityksistä hyvinvointineuvolasta. Hyvinvointineuvolan toimintaa on kansallisella tasolla tutkittu vähän. Suomessa kehitetystä hyvinvointineuvolatoiminnasta on positiivisia kokemuksia, minkä vuoksi toiminnan kehittäminen on mielekästä. Haastatteluilla terveydenhoitajilta kerättyä tietoa voidaan hyödyntää Itä-Helsingin neuvoloiden toiminnan kehittämisessä.

Hyvinvointineuvolan toiminta painottuu koko perheen psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen, riskitekijöiden tunnistamiseen ja ongelmien ehkäisyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvinvointineuvola toimii tavallisen äitiys- ja lastenneuvolan tapaan ja keskeisenä pidetään nimenomaan yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa. Lisäksi hyvinvointineuvolaan kuuluu ennaltaehkäisevä työ ja moniammatillinen toiminta. Hyvinvointineuvolan toiminta perustuu samoille periaatteille kuin perhekeskusten toiminta. Parhaillaan Helsingissä kaavaillaan perhekeskustoiminnan käynnistämistä.

Opinnäytetyön aineiston keruuta varten luotiin teemahaastattelua soveltava haastattelurunko teemoineen ja kysymyksineen. Prosessiin sisältyi myös tutkimusluvan hakeminen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolta. Haastatteluja varten laadittiin saatekirje ja suostumusasiakirja. Haastattelurungon ja kysymysten toimivuutta sekä ajan riittävyyttä testattiin esihaastattelulla. Haastattelimme yhdeksää terveydenhoitajaa toukokuussa 2015. Haastatteluiden pohjalta laadittiin kuvaus, joka pohjautuu haastattelijoiden arvioon tuloksista. Haastattelujen pohjalta syntyi käsitys, että terveydenhoitajat tiesivät hyvinvointineuvolakäsitteen. Haastatteluista kävi ilmi, että terveydenhoitajat käyttivät hyvinvointineuvolalle tyypillisiä työmenetelmiä. Kuvauksen perusteella keskeisinä kehittämiskohteina terveydenhoitajien mukaan ovat moniammatillisen yhteistyön ja monikulttuuristen perheiden entistä parempi huomioiminen. Lisäksi haastatteluista saadun tiedon perusteella syntyi kuva, että terveydenhoitajat pitivät tärkeänä ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista.

Nauhoitettu haastatteluaineisto jää Hybridikampus -hankkeen käyttöön analysoitavaksi. Kerättyä aineistoa voidaan hyödyntää myöhemmissä opinnäytetöissä. Myöhemmin analysoitua tietoa voidaan hyödyntää neuvolatoiminnan kehittämisessä.

This thesis is part of a Metropolia University of Applied Sciences and the City of Helsinki joint Hybrid Campus project in Myllypuro. The objective of this thesis is to gather data based on the perceptions of the public health nurses on the welfare clinic operation. On national level, the research on the welfare clinic operation is scarce. The welfare clinic operating model has been developed in Finland. Results following the use of the welfare clinic operation have been positive and it therefore seems meaningful to develop it. The data collected during interviews can be used for developing the operation of the child health centres in East Helsinki area.

The welfare clinic operation emphasizes supporting the psychosocial well-being of the whole family, recognizing risk factors and preventing problems as early as possible. The welfare clinic operates the same way as a normal combined child health centre and maternity clinic. Combining the child health centre and the maternity clinic is considered fundamentally important. Preventive and multiprofessional work are also part of the operating model. The welfare clinic operation is based on similar principles as the family centre idea. There are current plans to start the family centre operations in the City of Helsinki.

An interview structure with themes and questions was generated for the purpose of gathering data. The thesis project also included applying for a research permit from the City of Helsinki Department of Social Services and Health Care. A cover letter and a consent form were created for the interviews. The interview theme structure, the functionality of the questions and the time frame were tested in a preliminary interview.

Nine public health nurses were interviewed in May of 2015. Based on these interviewes a short summary was made. This summary is based on the assessment of the interviewers, not on exact content analysis. Based on the summary, it can be said that the public health nurses were familiar with the term hyvinvointineuvola. The interviews also revealed that the public health nurses were already using working processes that are typical to the hyvinvointineuvola. Based on the summary the central focus of development according to the public health nurses is multiprofessionalism and that multicultural families are better attended to. Also based on the information gathered by the interviews it seems that the public health nurses consider preventive work and early interference highly important.

The recorded interviews remain in further use of the project. The data can later be used as material for other theses. The analysed information can be utilized in developing the combined child health centre and maternity clinics.