T-1105 (3-hydroksi-2-pyratsiinikarboksamidi) favipiraviirin synteesien keskeisenä välituotteena
Suliman, Ali (2015)
Suliman, Ali
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102215600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102215600
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli valmistaa 3-hydroksi-2-pyratsiinikarboksamidia, joka on favipiraviirin (T-705; 6-fluori-3-hydroksi-2-pyratsiinikarboksamidi) synteesien keskeinen välituote. Favipiraviiri (T-705; 6-fluori-3-hydroksi-2-pyratsiinkarboksamidi) ja sitä muistuttavat yhdisteet T-1105 ja T-1106 ovat osoittaneet hyvää aktiivisuutta virusinfektioita vastaan laboratorioeläimissä.
Insinöörityön aikana syntetisoitiin viisi kertaa T-1105 dieetyyli-2-aminomalonaattihydrokloridista kaksivaiheisella synteesillä. Koko ajan yritettiin säätää reaktion olosuhteita, että ne tulevat optimaalisemmiksi. Osa synteeseistä toimi kuten oli suunniteltu ja osa ei toiminut. T-1105:n synteeseistä kolmesta saatiin tuotetta onnistuneesti ja kahdesta reaktiosta ei syntynyt tuotetta.
Insinöörityössä esitetään favipiraviirin valmistuksen optimointitapa, kun se syntetisoidaan vain viidessä vaiheessa dietyyli-2-aminomalonaattihydrokloridista verrattuna aikaisemmin julkistettuun menetelmään, jossa tuote valmistettiin seitsemässä vaiheessa 3-amino-2-pyratsiinikarboksyylihaposta. Lisäksi löydettiin nopeampi menetelmä 2-aminomalondiamidihydrokloridin valmistamiseen.
Aineiden rakenteita selvitettiin ja varmistettiin NMR-spektroskopialla, alkuaineanalysaatto-rilla ja sulamispistelaitteella.
Työ suoritettiin Helsingin yliopiston Biokeskuksessa farmaseuttisen biologian osastolla, missä pyritään kehittämään mm. uusia mikrobilääkkeitä.
Insinöörityön aikana syntetisoitiin viisi kertaa T-1105 dieetyyli-2-aminomalonaattihydrokloridista kaksivaiheisella synteesillä. Koko ajan yritettiin säätää reaktion olosuhteita, että ne tulevat optimaalisemmiksi. Osa synteeseistä toimi kuten oli suunniteltu ja osa ei toiminut. T-1105:n synteeseistä kolmesta saatiin tuotetta onnistuneesti ja kahdesta reaktiosta ei syntynyt tuotetta.
Insinöörityössä esitetään favipiraviirin valmistuksen optimointitapa, kun se syntetisoidaan vain viidessä vaiheessa dietyyli-2-aminomalonaattihydrokloridista verrattuna aikaisemmin julkistettuun menetelmään, jossa tuote valmistettiin seitsemässä vaiheessa 3-amino-2-pyratsiinikarboksyylihaposta. Lisäksi löydettiin nopeampi menetelmä 2-aminomalondiamidihydrokloridin valmistamiseen.
Aineiden rakenteita selvitettiin ja varmistettiin NMR-spektroskopialla, alkuaineanalysaatto-rilla ja sulamispistelaitteella.
Työ suoritettiin Helsingin yliopiston Biokeskuksessa farmaseuttisen biologian osastolla, missä pyritään kehittämään mm. uusia mikrobilääkkeitä.