Alaraajojen lihasten spastisuus ennen ja jälkeen avustetun polkuharjoittelun
Hanhela, Henri; Karvonen, Harri; Kortelainen, Joona (2015)
Hanhela, Henri
Karvonen, Harri
Kortelainen, Joona
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415944
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa aivoverenkiertohäiriötä, selkäydinvauriota sekä CP-vammaa sairastavien neurologisten asiakkaiden spastisten alaraajojen lihasten spastisuuden aiheuttaman lihasaktivaation mahdollisesta muutoksesta ennen ja jälkeen avustetulla polkulaitteella suoritetun polkuharjoituksen. Tarkoituksena oli tuottaa tutkittua tietoa kyseisen terapiamuodon vaikutuksesta edellä mainittuja oireyhtymiä sairastavien kuntoutuksessa. Toimeksiantaja voi hyödyntää tuloksia suunnitellessaan ja arvioidessaan neurologisten asiakkaiden kuntoutuksessa käytettäviä terapiamuotoja. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa fysioterapia-alalle tietoa terapiamuodon vaikutuksesta alaraajojen spastisuuteen. Työn tekijät syvensivät työn kautta omaa ammattitaitoaan tulevaa ammattia varten.
Opinnäytetyömme tutkimusongelmana oli miten polkulaitteella suoritettu 20 minuutin avustettu polkuliike vaikuttaa aivoverenkiertohäiriötä, selkäydinvauriota sekä CP-vammaa sairastavien neurologisten asiakkaiden spastisuuden aiheuttamaan alaraajojen lihasaktivaatioon. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, johon osallistui viisi tutkimushenkilöä. Tutkimuksen aineisto kerättiin määrällisin menetelmin, joita olivat elektromyografia (EMG), Modified Modified Ashworth Scale (MMAS) sekä kysymyslomake. EMG ja MMAS mittaukset suoritettiin yhtäaikaisesta ennen polkuharjoitusta ja sen jälkeen. Mittareilla saadut tulokset analysoitiin MegaWin-ohjelmalla ja Microsoft Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Tulokset on esitetty numeerisessa ja graafisessa muodossa.
Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan spastisuuden aiheuttama lihasaktivaatio väheni polkuharjoittelun jälkeen jokaisessa mitatussa lihaksessa EMG- ja MMAS -mittareilla mitattuna. Myös kysymyslomakkeella saatujen tulosten mukaan polkuharjoittelun vaikutukset spastisuuteen ovat positiivisia. Näin ollen tutkimustulosten perusteella avustetulla polkuharjoittelulla oli lihasten spastisuutta alentava vaikutus. Pienen tutkimusjoukon johdosta tuloksia ei voi kuitenkaan yleistää, mutta ne ovat suuntaa-antavia.
Opinnäytetyömme tutkimusongelmana oli miten polkulaitteella suoritettu 20 minuutin avustettu polkuliike vaikuttaa aivoverenkiertohäiriötä, selkäydinvauriota sekä CP-vammaa sairastavien neurologisten asiakkaiden spastisuuden aiheuttamaan alaraajojen lihasaktivaatioon. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, johon osallistui viisi tutkimushenkilöä. Tutkimuksen aineisto kerättiin määrällisin menetelmin, joita olivat elektromyografia (EMG), Modified Modified Ashworth Scale (MMAS) sekä kysymyslomake. EMG ja MMAS mittaukset suoritettiin yhtäaikaisesta ennen polkuharjoitusta ja sen jälkeen. Mittareilla saadut tulokset analysoitiin MegaWin-ohjelmalla ja Microsoft Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Tulokset on esitetty numeerisessa ja graafisessa muodossa.
Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan spastisuuden aiheuttama lihasaktivaatio väheni polkuharjoittelun jälkeen jokaisessa mitatussa lihaksessa EMG- ja MMAS -mittareilla mitattuna. Myös kysymyslomakkeella saatujen tulosten mukaan polkuharjoittelun vaikutukset spastisuuteen ovat positiivisia. Näin ollen tutkimustulosten perusteella avustetulla polkuharjoittelulla oli lihasten spastisuutta alentava vaikutus. Pienen tutkimusjoukon johdosta tuloksia ei voi kuitenkaan yleistää, mutta ne ovat suuntaa-antavia.