Perehdyttämisprosessi - Kehittämisehdotuksia vastavalmistuneen nuoren näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarjota uusia ideoita ja kehittämisehdotuksia vastavalmistuneen, korkeastikoulutetun nuoren perehdyttämisprosessiin ja sen oikeaoppiseen toteuttamiseen. Pyrin tuomaan esille niitä käytännön asioita, johin vastavalmistuneet nuoret toivovat perehdyttämisprosessin aikana keskityttyvän. Hyvän ja oikeaoppisen perehdyttämisen hyödyt ovat valtavat ja siitä hyötyvät tulokkaan lisäksi muu työhteisö ja koko organisaatio. Puutteellinen perehdytys taas saattaa johtaa pahimmillaan suuriin taloudellisiin tappioihin.

Vaikka perehdyttämisen tarpeellisuus on tunnistettu yleisellä tasolla jo pitkään, kiinnitetään monissa organisaatioissa vielä nykyäänkiin liikaa huomiota jokapäiväisen työnteon kannalta epäoleellisiin asioihin. Teoriapitoisen koulutuksen saanut nuori tulee saada siirtämään tietonsa ja taitonsa käytäntöön mahdollisimman helposti ja nopeasti työsuhteen alusta lähtien. Tätä kautta nuoren täysi potentiaali valjastetaan käytäntöön ja saavutetaan maksimaalinen hyöty niin nuorta itseään kuin yritystäkin kohtaan.

Opinnäytetyöni koostuu kahdesta osasta: teoriosuudesta ja kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Teoriaosuuden tarkoitus on luoda kattava kokonaiskuva perehdyttämisen kentästä: perehdyttämisestä käsitteenä, perehdyttämisprosessin vaiheista ja niiden sisällöstä, perehdyttämistä koskevasta lainsäädännöstä, perinteisistä perehdyttämiskonsepteista sekä perehdyttämisen hyödyistä ja haasteista. Laajan teoriapohjan avulla on helppo lähteä tutustumaan sitä seuraavaan tutkimukseen.

Opinnäytetyötä varten toteutettiin kvalitatiivinen tutkimus, johon osallistui 4 viiden viime vuoden sisällä korkeakoulusta valmistunutta työelämässä toimivaa nuorta. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen haastattattelu- ja kyselymenetelmien avulla, joka koostui perustiedoista ja perehdyttämiseen liittyvistä kysymyksistä. Niiden tarkoituksena oli selvittää perehdyttämisen sudenkuopat teoriapohjaisen koulutuksen saaneiden vastavalmistuneiden näkökulmasta.

Tutkimustulosten mukaan yleisperehdytykseen oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, mutta työnopastus koettiin monella tavoin puuttelliseksi. Yleisten toimintaohjeiden puuttuminen, epäolennaisuuksiin keskittyminen ja epäselvä roolitus työyhteisössä koettiin perehdyttämisprosessin suurimmiksi epäonnistumisiksi.

Esimiesten ja perehdyttämisestä vastuussa olevien tahojen tulisikin lähteä kehittämään perehdyttämisprosessia juuri tulokkaiden ehdotusten mukaan ja pyrkiä viemään perehdytysprosessia käytännönläheisemmäksi. Tätä kautta tulokas oppisi kerralla oikea työtavat, virheet vähentyisivät ja tulokas alkaisi tuottamaan entistä nopeammin rahaa yritykselle.

The main purpose of this thesis project is to provide new development ideas for the work orintation process from the point of view of highly educated fresh graduates. An attempt is made to illustrate the practical actions on which the fresh graduates wish the process of work orientation to concentrate. The work orientation does not only benefit the newcomer but the rest of the work community and the whole organization as well. The total benefits of well-implemented work orientation are surprisingly comprehensive and wide-spread. Moreover, inadequate work orientation may even lead to unexpectedly large financial losses.

The necessity of work orientation has already been acknowledged for a long time. However, the focus in numerous organizations is still on irrelevant matters that have little to do with daily routines. It is vital to make sure that the fresh graduates, whose education has mainly been based on theories, are given the chance to utilise their know-how in a practical setting as soon as possible. Thus the full potential of the fresh graduates can be used to benefit both the company and the graduates themselves.

This thesis consists of two parts: a theoretical part and a qualitative research. The aim of the theoretical part is to create a comprehensive general view of the field of work orientation: its meaning as a concept, its phases and what these phases include, what the legislation says about work orientation, traditional work orientation concepts, the benefits of work orientation and challenges the work orientation poses. It is easier to move on to the qualitative research with a broad theoretical base.

Four young (26 – 29 years old) highly educated currently working people took part in the research. They have all graduated within the last five years. The research was conducted by using a half-structured interview and the survey procedure which consisted of two parts: basic knowledge and work orientation-related questions. The main goal of these questions was to identify those practical factors of the work orientation process which the fresh graduates found the most defective.

The results indicated that the interviewees were generally happy with the general work orientation and it was the occupational guidance which was experienced as the most insufficient. The lack of general directives, focusing on irrelevant matters and the indefinite roles of the employees were seen as the biggest failures.

Superiors and the other personnel responsible for work orientation should develop the introduction process according to the newcomers’ ideas and make the work orientation process more practical. Thus the newcomer would learn the right working procedures, there would be fewer mistakes and the newcomer would start to generate profit for the company even faster.