HENKILÖKUNNAN SÄTEILYANNOKSET JA SÄTEILYSUOJELU REISIVALTIMOAHTAUMAN PALLOLAAJENNUSTOIMENPITEESSÄ
Kaakinen, Kirsi (2015)
Kaakinen, Kirsi
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916132
Tiivistelmä
Terveydenhuollon ammattiryhmistä toimenpideradiologit saavat suurimmat vuosittaiset säteilyan-nokset, koska he tekevät vaativia toimenpiteitä läpivalaisua apuna käyttäen. Tavallisimmat ionisoivan säteilyn aiheuttamat terveysvaikutukset henkilökunnalle ovat säteilyn aiheuttama kaihi ja aivokasvaimet. Erityisen tärkeää säteilysuojelu on läpivalaisututkimuksissa ja -toimenpiteissä, koska niissä säteilyannokset voivat nousta suuriksi.
Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää henkilökunnalle sironneesta säteilystä aiheutuneet säteilyannokset reisivaltimon pallolaajennustoimenpiteessä viidessä eri mittauspisteessä. Havainnoinnin avulla selvitettiin, miten henkilökunta käyttää säteilysuojia ja miten henkilökunta muuten suojautuu säteilyltä, sijoittumalla huoneessa tutkimuksen aikana ja käyttämällä kattoon kiinnitettyä säteilysuojaa. Tutkimuksen toimeksiantaja on Oulun yliopistollinen sairaala (OYS).
Tutkimus toteutettiin OYS kuvantamisen toimenpideradiologisella osastolla syksyllä 2014 angiografialaitteella (GE Healthcare, Innova 4100 IQ, Buc, Ranska). Mittauksia tehtiin reisivaltimon pallolaajennustoimenpiteessä, mutta aineistosta ei suljettu pois tutkimuksia, joissa pallolaajennus jatkui sääreen tai lantioon. Dokumentoituja toimenpiteitä oli yhteensä 12. Aineiston keräämisessä käytettiin neljää Dose Aware-annosmittaria sekä yhtä EDD-silmäannosmittaria. EDD-mittari kiinnitettiin radiologin lyijylasien vasempaan sankaan ja Dose Aware-mittarit kattokiinnitteisen säteilysuojan (yläsuoja) molemmille puolille, radiologin kilpirauhassuojaan sekä röntgenhoitajan kilpirauhassuojaan.
Lähes kaikissa tutkimuksissa radiologit suojasivat katosta roikkuvalla suojalla jo suojattua kehonosaa eli kilpirauhasta ja vartaloa. Pää jäi suurimmassa osassa tutkimuksia kokonaan suojaamatta ja tämä näkyy sekä annosnopeuksissa että kumulatiivisissa annoksissa, jotka molemmat ovat radiologin lyijylaseihin kiinnitetyssä mittarissa huomattavasti suuremmat kuin kilpirauhassuojan päälle sijoitetussa mittarissa.
Etäisyyden ottaminen säteilylähteestä on lähes ainoa keino, jolla röntgenhoitaja voi suojautua säteilyltä. Röntgenhoitajat saavat Suomessa koulutuksen säteilynsuojeluun ja röntgenhoitajia voidaan pitää tämän alan asiantuntijoina. Röntgenhoitajat voisivat ottaa enemmän vastuuta omasta ja radiologien sekä toimenpideradiologisella osastolla satunnaisesti työskentelevien kirurgien ja sairaanhoitajien säteilysuojelusta, ohjaamalla henkilökuntaa yläsäteilysuojan käytössä.
Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää henkilökunnalle sironneesta säteilystä aiheutuneet säteilyannokset reisivaltimon pallolaajennustoimenpiteessä viidessä eri mittauspisteessä. Havainnoinnin avulla selvitettiin, miten henkilökunta käyttää säteilysuojia ja miten henkilökunta muuten suojautuu säteilyltä, sijoittumalla huoneessa tutkimuksen aikana ja käyttämällä kattoon kiinnitettyä säteilysuojaa. Tutkimuksen toimeksiantaja on Oulun yliopistollinen sairaala (OYS).
Tutkimus toteutettiin OYS kuvantamisen toimenpideradiologisella osastolla syksyllä 2014 angiografialaitteella (GE Healthcare, Innova 4100 IQ, Buc, Ranska). Mittauksia tehtiin reisivaltimon pallolaajennustoimenpiteessä, mutta aineistosta ei suljettu pois tutkimuksia, joissa pallolaajennus jatkui sääreen tai lantioon. Dokumentoituja toimenpiteitä oli yhteensä 12. Aineiston keräämisessä käytettiin neljää Dose Aware-annosmittaria sekä yhtä EDD-silmäannosmittaria. EDD-mittari kiinnitettiin radiologin lyijylasien vasempaan sankaan ja Dose Aware-mittarit kattokiinnitteisen säteilysuojan (yläsuoja) molemmille puolille, radiologin kilpirauhassuojaan sekä röntgenhoitajan kilpirauhassuojaan.
Lähes kaikissa tutkimuksissa radiologit suojasivat katosta roikkuvalla suojalla jo suojattua kehonosaa eli kilpirauhasta ja vartaloa. Pää jäi suurimmassa osassa tutkimuksia kokonaan suojaamatta ja tämä näkyy sekä annosnopeuksissa että kumulatiivisissa annoksissa, jotka molemmat ovat radiologin lyijylaseihin kiinnitetyssä mittarissa huomattavasti suuremmat kuin kilpirauhassuojan päälle sijoitetussa mittarissa.
Etäisyyden ottaminen säteilylähteestä on lähes ainoa keino, jolla röntgenhoitaja voi suojautua säteilyltä. Röntgenhoitajat saavat Suomessa koulutuksen säteilynsuojeluun ja röntgenhoitajia voidaan pitää tämän alan asiantuntijoina. Röntgenhoitajat voisivat ottaa enemmän vastuuta omasta ja radiologien sekä toimenpideradiologisella osastolla satunnaisesti työskentelevien kirurgien ja sairaanhoitajien säteilysuojelusta, ohjaamalla henkilökuntaa yläsäteilysuojan käytössä.