Paikkatietoalusta päätöksenteon välineeksi
Lehen, Harri (2015)
Lehen, Harri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916115
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Tampereen kehyskunnat voisivat hyödyntää kuntalisenssillä hankittua Esri-paikkatietoalustaansa tehokkaammin päätöksenteon tukena. Lisäksi selvitettiin, voiko hyödyntämiseen luoda toimintamalleja, jotka toimivat kaikissa seudun kunnissa. Kolmantena tutkimuskysymyksenä oli, voiko viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja kuntalaisten käyttöön luoda selainpohjaisen käyttöliittymän, jolla he itse pystyvät vertailemaan päätösvaihtoehtoja. Tutkimusongelmia lähestyttiin laadullisen tapaustutkimuksen keinoin haastattelemalla seudun paikkatietoasiantuntijoita. Lisäksi tutkimus sisälsi kehittämistehtäväosuuden, jossa tutkittiin yhteisten toimintamallien luomista paikkatietoalustan hyödyntämiseen ja käyttöliittymän julkaisua.
Haastattelujen perusteella selvisi, ettei paikkatietoalustaa ole hyödynnetty kohdekunnissa kovinkaan laajasti henkilöstöresurssien ja osaamisen rajoitusten vuoksi. Tämän tutkimuksen kehittämiskohteet painottuivatkin enemmän resurssikysymysten ratkaisuun kuin kuntalisenssin työvälineiden hyödyntämiseen. Jatkossa seudulla on syytä panostaa paikkatieto-ohjelmien koulutukseen, jotta kuntalisenssin rajoittamattomalla käyttöoikeudella olevat ohjelmat saadaan tehokkaampaan käyttöön. Muita paikkatietoalustan hyödyntämistä auttavia toimia voisivat olla paikkatietostrategian päivitys ja tapaushakemisto ohjelmien käytöstä. Myös seudun yhteisen paikkatietokoordinaattorin palkkaamista voisi harkita. Tutkittaessa käyttöliittymätoteutusta päätöksenteon vaihtoehtojen vertailuun selvisi, että paikkatietoasiantuntijoiden rooli tulee olemaan jatkossakin merkittävä vaativampien analyysien tekemisessä. Aineistojen julkaisu selainpohjaiseen käyttöliittymään on helppoa ja moneen päätöstilanteeseen riittää visuaalinen tarkastelu.
Vertailtaessa Tampereen kehyskuntien tilannetta valtakunnallisiin tutkimustuloksiin on tilanne samankaltainen, eli paikkatiedon henkilöstöresurssit ovat vähäiset, ohjelmien käytön osaaminen on rajoitettua ja paikkatietoa on hyödynnetty laajimmin teknisellä sektorilla sekä maankäytön suunnittelussa.
Haastattelujen perusteella selvisi, ettei paikkatietoalustaa ole hyödynnetty kohdekunnissa kovinkaan laajasti henkilöstöresurssien ja osaamisen rajoitusten vuoksi. Tämän tutkimuksen kehittämiskohteet painottuivatkin enemmän resurssikysymysten ratkaisuun kuin kuntalisenssin työvälineiden hyödyntämiseen. Jatkossa seudulla on syytä panostaa paikkatieto-ohjelmien koulutukseen, jotta kuntalisenssin rajoittamattomalla käyttöoikeudella olevat ohjelmat saadaan tehokkaampaan käyttöön. Muita paikkatietoalustan hyödyntämistä auttavia toimia voisivat olla paikkatietostrategian päivitys ja tapaushakemisto ohjelmien käytöstä. Myös seudun yhteisen paikkatietokoordinaattorin palkkaamista voisi harkita. Tutkittaessa käyttöliittymätoteutusta päätöksenteon vaihtoehtojen vertailuun selvisi, että paikkatietoasiantuntijoiden rooli tulee olemaan jatkossakin merkittävä vaativampien analyysien tekemisessä. Aineistojen julkaisu selainpohjaiseen käyttöliittymään on helppoa ja moneen päätöstilanteeseen riittää visuaalinen tarkastelu.
Vertailtaessa Tampereen kehyskuntien tilannetta valtakunnallisiin tutkimustuloksiin on tilanne samankaltainen, eli paikkatiedon henkilöstöresurssit ovat vähäiset, ohjelmien käytön osaaminen on rajoitettua ja paikkatietoa on hyödynnetty laajimmin teknisellä sektorilla sekä maankäytön suunnittelussa.