Vastuulliset hankinnat työllistämisen välineenä : Case: Espoon kaupunki
Packalén, Viljami (2015)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111216293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111216293
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Espoon kaupungille toimintatutkimuksena. Työn tarkoituksena oli kehittää hankintojen kautta tapahtuvan työllistämisen toimintamalli, jossa yhdistyvät taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat toisiinsa. Hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen yrityksiin vähentää työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia sekä edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden integroitumista takaisin yhteiskuntaan.
Kehittämistehtävä on osa Espoossa vuonna 2013 käynnistyvää työllisyydenhoidon kuntakokeiluhanketta, jossa on tarkoituksena etsiä uusia keinoja rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Espoossa yhtenä uutena keinona on tunnistettu hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen yrityksiin, jota ei ole juuri hyödynnetty vaikka julkisten hankintojen arvo on Suomessa yli 20 miljardia euroa.
Tutkimus aloitettiin tekemällä nykytila-analyysi. Tutkimusaineistoa haettiin kirjallisuudesta, raporteista, palavereista, seminaareista sekä yritysten, TE- ja Oppisopimustoimiston kanssa käydyistä keskusteluista. Teoreettisena viitekehyksenä toimi vastuullinen yritystoiminta, sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa sekä oppisopimus- ja palkkatukityöllistäminen. Lisäksi hyödynnettiin kansainvälisiä esimerkkejä hankintojen kautta tapahtuvaan työllistämiseen liittyen.
Toimintatutkimuksessa asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet täyttyivät hyvin. Hankintojen kautta tapahtuvan työllistämisen toimintamalli saatiin tehtyä ja toimintamallia saatiin onnistuneesti testattua erityyppisissä hankinnoissa. Lisäksi sopimusseurantaa tehostettiin työllistämiseen liittyen ja yhteistyötä tiivistettiin TE- ja Oppisopimustoimiston kesken työllistämisen toteuttamiseksi. Määrällisten mittareiden arvioinnissa työllisyyskriteereiden volyymeita saatiin kasvatettua kaikilla eri mittareilla laskettuna.
Jatkossa toimintamallia on tarkoitus laajentaa uusille toimialoille ja kohderyhmiin sekä kehittää vaikuttavuuden arviointityökalu sosiaalisten ja taloudellisten kokonaisvaikutusten arvioimiseksi. Tarkoitus on tiivistää yhteistyötä muiden suurten kaupunkien kesken, jotta työllistämiskriteereillä saadaan laajempaa vaikuttavuutta yli kuntarajojen.
Kehittämistehtävä on osa Espoossa vuonna 2013 käynnistyvää työllisyydenhoidon kuntakokeiluhanketta, jossa on tarkoituksena etsiä uusia keinoja rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Espoossa yhtenä uutena keinona on tunnistettu hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen yrityksiin, jota ei ole juuri hyödynnetty vaikka julkisten hankintojen arvo on Suomessa yli 20 miljardia euroa.
Tutkimus aloitettiin tekemällä nykytila-analyysi. Tutkimusaineistoa haettiin kirjallisuudesta, raporteista, palavereista, seminaareista sekä yritysten, TE- ja Oppisopimustoimiston kanssa käydyistä keskusteluista. Teoreettisena viitekehyksenä toimi vastuullinen yritystoiminta, sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa sekä oppisopimus- ja palkkatukityöllistäminen. Lisäksi hyödynnettiin kansainvälisiä esimerkkejä hankintojen kautta tapahtuvaan työllistämiseen liittyen.
Toimintatutkimuksessa asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet täyttyivät hyvin. Hankintojen kautta tapahtuvan työllistämisen toimintamalli saatiin tehtyä ja toimintamallia saatiin onnistuneesti testattua erityyppisissä hankinnoissa. Lisäksi sopimusseurantaa tehostettiin työllistämiseen liittyen ja yhteistyötä tiivistettiin TE- ja Oppisopimustoimiston kesken työllistämisen toteuttamiseksi. Määrällisten mittareiden arvioinnissa työllisyyskriteereiden volyymeita saatiin kasvatettua kaikilla eri mittareilla laskettuna.
Jatkossa toimintamallia on tarkoitus laajentaa uusille toimialoille ja kohderyhmiin sekä kehittää vaikuttavuuden arviointityökalu sosiaalisten ja taloudellisten kokonaisvaikutusten arvioimiseksi. Tarkoitus on tiivistää yhteistyötä muiden suurten kaupunkien kesken, jotta työllistämiskriteereillä saadaan laajempaa vaikuttavuutta yli kuntarajojen.