Uuden työntekijän perehdyttämisen kehittäminen

Abstract

Kehittämistehtävän tarkoituksena on kuvata uuden työntekijän perehdyttämistä Lapin poliisilaitoksen Rovaniemen pääpoliisiaseman lupapalveluissa ja selvittää perehdyttämisprosessin keskeisimmät kehittämisen kohteet. Työn tuloksia on tarkoitus myös myöhemmin hyödyntää perehdyttämissuunnitelman laatimisessa yksikköön.

Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja varsinainen tiedonkeruu tapahtui teemahaastatteluina. Työtä varten haastateltiin kahta lähiesimiestä ja kolmea työntekijää. Perehdyttämisen teoriaa on avattu käyttämällä hyväksi pääasiassa sitä käsittelevää kirjallisuutta.

Haastattelujen perusteella ilmeni, että huomiota tulisi kiinnittää niin organisaatioon ja työyhteisöön perehdyttämisen kuin työnopastuksenkin suunnitelmallisuuteen, aikataulutukseen ja vastuunjakoon. Turhautuneita oltiin siihen, että perehdyttämiseen oli varattu liian vähän aikaa ja resursseja. Toivottiin myös, että perehdyttämisprosessin vuorovaikutteisuutta lisättäisiin.

Jatkossa on tärkeää, että vastuunjaon selkeyttämiseksi lähiesimiesten roolia prosessissa vahvistetaan ja nimetään perehdyttäjät ja heille taataan aika ja tuki tehtävän hoitamiseen. Suunnitelmallisuuden ja aikataulutuksen tehostamiseksi tulisi ottaa käyttöön perehdyttämissuunnitelma ja perehdyttämisprosessin kehittä-miseksi ja yksilöllisen perehdyttämisen toteutumiseksi tulisi lisätä prosessin vuorovaikutteisuutta.

The purpose of this thesis is to subscribe the orientation of an incoming employee at licence services at Lapland Police Department Rovaniemi Police Station and to find out the main areas in need of development in the orientation process. The results of this thesis are also further meant to be used when making a plan for orientation used in the licence services.

A qualitative approach was used in this study and the collecting of data was carried out by the use of themed interviews. Two superiors and three employees where interviewed for the study. The source material for the theory of orientation consist mainly of literature of the field.

On the grounds of the interviews it came out that more notice should be taken to organizing in terms of time and content and responsibilities both concerning orientation to the organization and work community as well as job guidance. Frustration appeared, because too little time and resources where allocated for orientation. A wish for more interaction within the orientation process was expressed.

The results of the study showed, that in the future it would be important to strengthen the role of the superiors in the process and that job guides are named and time and support are guaranteed to them in fulfilling their work. To increase the effect of organizing in terms of time and content an orientation plan should be put in practice and in order to improve the orientation process and to carry out an individual orientation interaction should be added to the process.