Lasersintraus - metallirankojen tulevaisuus? : lasersintrattujen ja valettujen metallirankojen istuvuus- ja kestävyyserot vertailussa
Orhanen, Kia; Panula, Sakari; Tornberg, Peitsa (2015)
Orhanen, Kia
Panula, Sakari
Tornberg, Peitsa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102315653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102315653
Tiivistelmä
Osaproteeseja käytetään korvaamaan osaa hampaistosta, kun jäljellä on vielä muutamia jäännöshampaita. Osaproteeseja on muovisia sekä metallirunkoisia. Metallirunkoisilla osaproteeseilla päästään sirompiin rakenteisiin ja kestävämpään lopputulokseen. Hammasteknikot ovat tähän asti valmistaneet metallirungon pääasiassa käsityönä valamalla. Lasersintraus on uusi teknologia, jolla osaproteesin metallirunko 3D-tulostetaan lasersintrauslaitteella tietokoneohjelman avulla, ilman perinteisen valmistuksen lukuisia käsin tehtäviä vaiheita.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, ovatko lasersintraamalla valmistetut metallirangat istuvampia ja kestävämpiä kuin perinteisellä valmistustavalla valmistetut. Kestävyyttä testattiin valmistamalla molemmilla valmistustavoilla identtisiä tankoja, joita taivutettiin tarkoitukseen tehdyllä koneella samalla voimalla ja tiheydellä. Koekappaleiden katkeamiseen vaadittava taivutusten määrä mitattiin. Istuvuuskokeeseen valmistettiin kipsimallille joukon pelkistettyjä, identtisiä rangan tapaisia koekappaleita molemmilla valmistustavoilla. Elektronimikroskoopin avulla mitattiin koekappaleiden ja kipsimallin väliin jäävä rako.
Rasituskokeiden tulokseksi saatiin lasersintrattujen rankojen parempi kestävyys. Valettujen tankojen murtumistapa tosin viittasi epäonnistumiseen ennen valua tapahtuvassa kanavoinnissa. Istuvuuskokeissa perinteisellä tavalla valmistetut rangat istuivat mallille paremmin. Kuitenkin on otettava huomioon suunnitteluohjelmiston ja lasersintrattuja metallituotteita valmistavan AM Finlandin oman laitteiston mahdollinen epätarkkuus, koska tekniikka on varsin uutta ja kehitysvaiheessa.
Tutkimustulos jossa saatiin selville, että tietokoneavusteisesti tuotettu yksilöllinen työ on laadultaan käsityönä tuotetulle varteenotettava haastaja jo tekniikan varhaisessa vaiheessa, on merkittävä alan tulevaisuuden kannalta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, ovatko lasersintraamalla valmistetut metallirangat istuvampia ja kestävämpiä kuin perinteisellä valmistustavalla valmistetut. Kestävyyttä testattiin valmistamalla molemmilla valmistustavoilla identtisiä tankoja, joita taivutettiin tarkoitukseen tehdyllä koneella samalla voimalla ja tiheydellä. Koekappaleiden katkeamiseen vaadittava taivutusten määrä mitattiin. Istuvuuskokeeseen valmistettiin kipsimallille joukon pelkistettyjä, identtisiä rangan tapaisia koekappaleita molemmilla valmistustavoilla. Elektronimikroskoopin avulla mitattiin koekappaleiden ja kipsimallin väliin jäävä rako.
Rasituskokeiden tulokseksi saatiin lasersintrattujen rankojen parempi kestävyys. Valettujen tankojen murtumistapa tosin viittasi epäonnistumiseen ennen valua tapahtuvassa kanavoinnissa. Istuvuuskokeissa perinteisellä tavalla valmistetut rangat istuivat mallille paremmin. Kuitenkin on otettava huomioon suunnitteluohjelmiston ja lasersintrattuja metallituotteita valmistavan AM Finlandin oman laitteiston mahdollinen epätarkkuus, koska tekniikka on varsin uutta ja kehitysvaiheessa.
Tutkimustulos jossa saatiin selville, että tietokoneavusteisesti tuotettu yksilöllinen työ on laadultaan käsityönä tuotetulle varteenotettava haastaja jo tekniikan varhaisessa vaiheessa, on merkittävä alan tulevaisuuden kannalta.