Moniasiantuntijuuteen perustuva toimintatapa yksilöllisten kuntoutustavoitteiden saavuttamiseksi

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää moniasiantuntijuuteen perustuvaa toimintatapaa Kaisankodin kuntoutusosastolla ja näin tukea kuntoutujien yksilöllisten kuntoutustavoitteiden saavuttamista. Kehittämistyön toimintaympäristöksi valittiin Kaisankodin ASLAK-kuntoutus. ASLAK-kuntoutuksen lakkauttamisen myötä varhaiskuntoutus on uusien haasteiden edessä. Niukentuneet resurssit, ajattelumallin muutos sekä tuloksellinen kuntoutus haastavat uusien toimintatapojen kehittämiseen.

Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Kehittämistyön aineistoa kerättiin kolmessa vaiheessa. Päätösjaksolla olevia ASLAK-kuntoutujia haastateltiin yksilöllisesti teemahaastatteluiden avulla. ASLAK-kuntoutukseen osallistuvia kuntoutustyöntekijöitä haastateltiin ryhmämuotoisilla teemahaastatteluilla. Kehittämistyöhön osallistui moniammatillinen kehittäjäryhmä, joka arvioi ja täydensi haastatteluaineiston perusteella tuotettua kuvausta moniasiantuntijuuteen perustuvasta toimintatavasta Kaisankodissa. Kaikki aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus tulevaisuuden moniasiantuntijuuteen perustuvasta toimintatavasta yksilöllisten kuntoutustavoitteiden saavuttamiseksi Kaisankodissa. Moniasiantuntijuuteen perustuvan toimintatavan keskisimmiksi elementeiksi nostettiin kuntoutujan yksilöllisten tavoitteiden nimeäminen, kirjaaminen seuranta, työstäminen ja arviointi, jotka kulkevat punaisena lankana läpi kuntoutusprosessin. Keskiöön nousivat myös kuntoutujan ja työryhmän tasavertainen asiantuntijuus ja henkilökohtaisen kuntoutuksen räätälöinti. Tulevaisuudessa kuntoutuja nähdään Kaisankodissa aktiivisessa roolissa oman kuntoutuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kuntoutujaryhmää koskevan työryhmän ja verkoston yhteistyö nähdään tiiviinä yhteistyönä kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

The purpose of this development project was to develop a transprofessional practice in order to achieve the rehabilitee’s individualized goals in Kaisankoti’s rehabilitation. ASLAK-rehabilitation was chosen as an operating environment for the project. Early rehabilitation is facing new challenges due to the termination of ASLAK-rehabilitation. Decreased resources, a change of paradigm, as well as the objective for a successful rehabilitation are challenging professionals to develop new operating methods.

This development project was done by using action research methods. Data for the project was collected in three stages. ASLAK-rehabilitees on their last period were interviewed individually at themed interviews. Rehabilitation professionals were interviewed at themed group interviews. The participants of the multiprofessional development group took part in the project also by reviewing and complementing a description of the interviews based on the data received. All data was analyzed by the qualitative content analysis method.

The purpose of this project was to produce a description of a transprofessional practice in order to achieve rehabilitee’s individualized goals in the future. To name, register, monitor and evaluate the rehabilitee’s individualized goals is the common thread of a rehabilitation process. This was raised as a central element in a transprofessional practice. Rehabilitee’s and professional’s equality in expertise and customization of a personspecific rehabilitation were also considered as important issues. In the future, rehabilitees are seen in an active role in their own rehabilitation planning, implementation and evaluation in Kaisankoti. Cooperation between the multiprofessional group and their network is seen in close collaboration with planning, implementation and evaluation of the rehabilitation process.