Hei koululainen – lasit päähän! : tutkimus lasten plus- ja/tai prismakorjauksen vaikutuksista koulunkäyntiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vanhempien subjektiivisia kokemuksia siitä, kuinka plus- ja/tai prismalasit olivat vaikuttaneet lasten koulunkäyntiin. Koulunkäyntiä tarkasteltiin lähityöskentelyn miellyttävyyden, koulumotivaation, oppimistulosten ja keskittymiskyvyn näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli saada Rauman mallin näönhuollon toimivuudesta palautetta, jonka avulla toimintaa voidaan kehittää. Opinnäytetyön työelämän yhteistyökumppanina toimi Silmäoptikot Palmu Oy.

Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimuksen perusjoukko koostui silmälasimääräyksen vuosina 2009-2014 saaneista 2.-6.-luokkalaisista lapsista, jotka kouluterveydenhoitajat olivat lähettäneet näöntarkastukseen Rauman mallin mukaisesti. Kyselylomake, joka sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä, suunnattiin näiden lasten huoltajille. Suljettujen kysymysten vastaukset analysoitiin SPSS-tilastonkäsittelyohjelmalla, ja avointen kysymysten vastaukset lisättiin tukemaan suljettujen kysymysten tuloksia.

Silmälasien käyttäminen ei vaikuttanut negatiivisesti yhdenkään lapsen kouluarvosanoihin, koulumotivaatioon tai keskittymiskykyyn. Jos lapsella oli ollut paljon oireita ennen silmälasien saamista, oli todennäköistä, että lapsi käytti saatuja silmälasejaan. Silmälasien käytön aloittamisen myötä oireet vähenivät suurella osalla lapsista, joilla oli ollut oireita ennen silmälasien käyttöönottoa. Prosentuaalisesti eniten positiivista muutosta tapahtui yleisesti koulumenestyksessä ja keskittymiskyvyssä. Lapsilla, joilla koulumenestys oli muuttunut, lukeminen oli mielekkäämpää, innostuneisuus oli lisääntynyt tai kouluaineiden oppiminen oli helpompaa.

Kysyttäessä näönhuoltoprosessin toimivuudesta pääosa vanhemmista oli ollut siihen tyytyväisiä. Optikoiden ammatti- ja asiakaspalvelutaitoja sekä tapaa kohdata lapsi kehuttiin. Jotkut vanhemmat toivoivat koululaisten näönhuollon laajentamista useampaan kaupungin optikkoliikkeeseen.

The aim of this thesis was to discover parents’ subjective experiences about how the plus and/or prism glasses had affected their children’s school performance. It was examined from the perspective of near work comfort, motivation, learning outcome and ability to concentrate. Another aim was to get some feedback on how the eye care model used in Rauma, Finland has worked. With this feedback the model can be developed. This thesis was carried out in co-operation with a local optical store.

The research of the thesis was conducted as a questionnaire study. The target group of the research consisted of 2nd to 6th graders who had gotten eye prescription during the years 2009-2014. These children were referred to an eye examination by school nurses. The questionnaire that included both closed and open questions was answered by their parents. When analyzing the closed questions the SPSS analysis software was used and the open questions were added to complement the answers of the closed questions.

Wearing glasses did not have any negative influence on the children’s school grades, motivation or ability to concentrate. If a child had had many symptoms before getting glasses it was likely that he/she wore the glasses. There were less symptoms after starting to wear the glasses in most of the children who had had many symptoms before. The highest percentage of positive influence was on school performance and ability to concentrate. The children whose performance in school had changed felt more comfortable reading after wearing glasses. They were also more eager in school and the learning in school was easier.

When asked about the functionality of the eye care services, most of the parents were pleased. Parents praised the opticians’ professional skills and customer service and their way to face a child. Some of the parents hoped that school kids’ vision could be examined also in the other optician shops of the town.