Mielenterveysongelmiin kohdistuva leimautuminen : Näkemyserot Vaasan sairaanhoitopiirin alueella

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka tietyt taustamuuttujat vaikuttavat mielenterveysongelmia koskevien asennekysymyksien vastauksiin. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat ikä, sukupuoli, tunteeko vastaaja mielenterveyskuntoutujan ja mitä kautta, mahdollinen vastaajan oma kokemus mielenterveyspalveluista (viimeisen 12 kk aikana)/ onko hoidosta ollut hyötyä, sekä onko vastaaja omassa hoidossaan käyttänyt lääkehoitoa. Opinnäytetyössä tutkitaan aineistoja vuosilta 2005, 2008, 2011 ja 2014, sekä selvitetään tutkimusvuosien vastausten välillä esiintyviä merkitseviä eroavaisuuksia. Tavoitteena oli taustamuuttujien välisten asenne-erojen esiin tuominen ja mielenterveyskuntoutujiin liittyvän yleisen asenneilmapiirin selvittäminen Vaasan sairaanhoitopiirin alueella, sekä tiedon lisääntymisen kautta stigman mahdollinen vähentyminen. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineistona opinnäytetyössä käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemää kyselytutkimusta. THL on toteuttanut neljä kyselytutkimusta vuosien 2005−2014 aikana Pohjanmaan eri sairaanhoitopiireille. Tämä opinnäytetyö rajoittuu vain Vaasan sairaanhoitopiiriin kuuluvien vastauksiin. Aineisto on syötetty SPSS-ohjelmaan, jonka avulla tuloksia on tilastollisesti tarkasteltu käyttämällä frekvenssejä ja riippuvuuksien tutkimiseksi ristiintaulukointia, Spearmanin korrelaatiokerrointa sekä Khiin neliötestiä. Tulokset on esitetty tekstinä, sekä taulukoin ja kuvioin. Tulokset osoittivat, että taustamuuttujilla oli yhteyksiä stigmaa tutkivien asenneväittämien vastausten kanssa. Millään taustamuuttujalla ei kuitenkaan ollut yhteyttä jokaisena tutkimusvuotena tai jokaisen asenneväittämän kohdalla. Tulokset osoittivat, että iäkkäämmät henkilöt, miehet, sekä henkilöt joilla ei ollut kokemusta mielenterveyskuntoutujista, omasivat hieman negatiivisemmat mielipiteet. Myönteisemmät käsitykset olivat henkilöillä, jotka tunsivat kuntoutujan jotakin kautta. Näin oli myös heillä, jotka olivat kokeneet mielenterveyspalvelun oman mielenterveysongelman hoidossa hyödyllisenä sekä vastaajilla, jotka olivat käyttäneet lääkehoitoa mielenterveyspalvelussa. Mielenterveyspalveluista omakohtaista kokemusta omaavien vastauksista ei voinut tehdä luotettavaa johtopäätöstä asennoitumisesta mielenterveysongelmiin, koska vastaukset jakautuivat niin epätasaisesti ja ristiriitaisesti.

The purpose of this bachelor´s thesis was to research how certain background variables influence the responses to questions concerning attitudes related to mental illnesses. Background variables in this research were age, gender, if the respondent knows (and what this relationship is) anyone going through mental health rehabilitation, if the respondent him/herself has experience of using mental health services (during the last 12 months)/, if the treatment has been useful and if the respondent him/herself has received pharmacotherapy. The data was compiled in 2005, 2008, 2011 and in 2014. The focus was also on looking at if there are any significant differences between the material from different years. The aim is to find what the role of the background variables is and what the general attitude toward people in mental rehabilitation is in the area of Vaasa Hospital District. A further aim was to decrease the stigmatizing attitudes through giving more information about the topic.

The study is a quantitative research. The material was a survey made by the National Institute for Health and Welfare (THL). THL has carried out four surveys to different Hospital Districts at Ostrobothnia during years 2005−2014. This thesis is limited only to responses in Vaasa Hospital District. The material was entered to SPSS-software which was used for statistical analysis of the results by using frequencies and cross tabulation, Spearman’s correlation coefficients and chi-square test to research their dependencies. The final results are introduced in written form as well as with tables and graphs.

The final results indicated that background variables correlated with the responses to the questions concerning stigmatization. None of the background variables correlated with all material or every statement. The results showed that elderly people, men and people who had no experience of people in mental rehabilitation, had slightly more negative attitude towards mental illness. The most positive attitude towards mental illness appeared to be with people who already knew someone who was in mental rehabilitation or with people who had experienced that using the mental health services had been beneficial and with the respondents who had received pharmacotherapy themselves. The responses to questions about own experiences varied so much that no reliable conclusions could be made based on them.