VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN VASTASYNTYNEIDEN TEHOHOIDOSSA
Eerola, Marketta; Uuksulainen, Minttu (2015)
Eerola, Marketta
Uuksulainen, Minttu
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111816800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111816800
Tiivistelmä
Vastasyntyneiden tehohoidossa hoitokulttuuri on muuttumassa perhelähtöiseksi. Tähän toimintatapaan liittyy merkittävänä osana vauvan ja vanhempien välisen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Kehittämistyön tarkoituksena oli kuvailla, miten Lapin keskussairaalan (LKS) vastasyntyneiden tehostetun valvonnan yksikön hoitohenkilökunnan mielestä edistetään varhaisen vuorovaikutuksen tukemista. Tavoitteena oli kehittää varhaisen vuorovaikutuksen menetelmiä LKS:n vastasyntyneiden tehostetun valvonnan yksikössä.
Kehittämistyön tietoperusta pohjautui kansainväliseen ja kotimaiseen tutkittuun tietoon. Kehittämistyössä käytettiin runkona sinisen meren strategiaa. Aineisto kerättiin eläytymismenetelmän sekä learning cafe -menetelmän sovellutuksena LKS:n lastenosaston hoitohenkilökunnalta. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin tulosten perusteella valittiin neljä näyttöön perustuvaa käytännettä, jotka otettiin käyttöön kahden kuukauden ajaksi LKS:n vastasyntyneiden tehostetun valvonnan yksikössä. Tutkimustulosten pohjalta hoitohenkilökunta arvioi käytänteiden toimivuutta ja kehittämistarpeita.
Tuloksista ilmeni varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen liittyvän erilaisia osa-alueita, joita voidaan tarkastella edistävästä, estävästä tai neutraalisti vaikuttavasta näkökulmasta. Suurimmassa osassa osa-alueista näyttäytyi sekä edistävä että estävä näkökulma. Keskeisin tutkimustulos osoitti varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen toteutuvan laadukkaimmin, kun huomioitiin vanhempien keskeinen rooli vauvansa ensisijaisina asiantuntijoina ja hoivaajina. Kehittämistyön tulosten pohjalta on mahdollista kehittää varhaisen vuorovaikutuksen tukemista edistäviä tekijöitä kehittämällä, estäviä minimoimalla sekä huomioimalla neutraalisti vaikuttavia tekijöitä. Osallistavia menetelmiä käyttäen on mahdollista lisätä hoitohenkilökunnan keskinäistä keskustelua ja toiminnan tarkastelua ja näin edistää varhaisen vuorovaikutuksen tukemista.
Kehittämistyön tietoperusta pohjautui kansainväliseen ja kotimaiseen tutkittuun tietoon. Kehittämistyössä käytettiin runkona sinisen meren strategiaa. Aineisto kerättiin eläytymismenetelmän sekä learning cafe -menetelmän sovellutuksena LKS:n lastenosaston hoitohenkilökunnalta. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin tulosten perusteella valittiin neljä näyttöön perustuvaa käytännettä, jotka otettiin käyttöön kahden kuukauden ajaksi LKS:n vastasyntyneiden tehostetun valvonnan yksikössä. Tutkimustulosten pohjalta hoitohenkilökunta arvioi käytänteiden toimivuutta ja kehittämistarpeita.
Tuloksista ilmeni varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen liittyvän erilaisia osa-alueita, joita voidaan tarkastella edistävästä, estävästä tai neutraalisti vaikuttavasta näkökulmasta. Suurimmassa osassa osa-alueista näyttäytyi sekä edistävä että estävä näkökulma. Keskeisin tutkimustulos osoitti varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen toteutuvan laadukkaimmin, kun huomioitiin vanhempien keskeinen rooli vauvansa ensisijaisina asiantuntijoina ja hoivaajina. Kehittämistyön tulosten pohjalta on mahdollista kehittää varhaisen vuorovaikutuksen tukemista edistäviä tekijöitä kehittämällä, estäviä minimoimalla sekä huomioimalla neutraalisti vaikuttavia tekijöitä. Osallistavia menetelmiä käyttäen on mahdollista lisätä hoitohenkilökunnan keskinäistä keskustelua ja toiminnan tarkastelua ja näin edistää varhaisen vuorovaikutuksen tukemista.