Uniapnean vaikutukset suun terveyteen : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa sovellettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus uniapnean vaikutuksista suun terveyteen. Työn tavoitteena oli lisätä suun terveydenhoidon ammattilaisten tietoisuutta ja osaamista uniapneapotilaiden hoidossa. Tavoitteen saavuttamiseksi kirjallisuuskatsauksen pohjalta kirjoitettiin lehtiartikkeli suun terveydenhoidon ammattilehteen.

Tiedonhaussa käytettiin hakutermejä Uniapnea-oireyhtymät, Suun terveys, Suu, Suuoireet ja Purenta. Tietoa haettiin terveysalan tietokannoista Medic, Cinahl, PubMed, Cochrane library ja Terveysportti. Lisäksi manuaalista tiedonhakua tehtiin Google- ja Google Scholar -ohjelmilla. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 14 tutkimusta ja artikkelia, joista kolme oli suomenkielisiä ja loput englanninkielisiä. Tutkimukset ja artikkelit olivat kymmenen vuoden sisällä julkaistuja.

Havaittiin, että uniapnea vaikuttaa suun terveyteen monella eri tavalla. Se aiheuttaa suuhengitystä, joka altistaa suun kuivumiselle ja normaalipurennan kehityksen vaarantumiselle. Uniapnealla ja iensairauksilla todettiin myös olevan yhteys. Uniapnean eri hoitomuodot aiheuttavat niin ikään erilaisia suuoireita. Uniapneakisko aiheuttaa lyhytaikaisia haittavaikutuksia, kuten syljenerityksen lisääntymistä ja vähenemistä, hampaiden ja leukanivelten arkuutta, päänsärkyä ja limakalvoärsytystä. Pitkän ajan kuluessa voi esiintyä lieviä purennan muutoksia. CPAP-hoitopotilailla havaittiin olevan muita enemmän suun kuivuutta, ienverenvuotoa ja halitoosia. Lääkehoitona käytettävä modafiniili aiheuttaa niin ikään suun kuivuutta. Kirurgisten toimenpiteiden haittavaikutukset eivät ole merkittäviä suun terveyden kannalta.

Uniapneapotilasta hoitaessa suun terveydenhoidon ammattilaisen tulee huomioida hänen yksilölliset tarpeensa. Suuoireiden lievittämiseen on annettava omahoidon ohjausta ja riskistä suun sairauksille on informoitava potilasta. Suun terveydenhoidon ammattihenkilöstö voi myös olla avainasemassa arvioitaessa uniapnean riskitekijöitä ja diagnosointia.

The purpose of this thesis was to produce an applied systematic literature review about the oral effects of sleep apnea. The work aimed to increase knowledge and skills of oral health care professionals about the treatment of sleep apnea patients. To achieve the aim an article about the results was written to the specialist magazine of oral health care.

In searching for information the used search terms were Sleep Apnea Syndromes, Oral Health, Mouth, Oral Manifestations and Dental Occlusion. Information was obtained from databases of health care sciences which were Medic, Cinahl, PubMed, Cochrane library and Terveysportti. Manual searching was also carried out using the Google and Google Scholar access programs. Fourteen studies and articles were chosen for the literature review. Three of them were Finnish and the remainder were English. Studies and articles had been published in the last ten years.

It was discovered that sleep apnea affects oral health in a variety of ways. The disease causes mouth breathing which exposes to xerostomy and endangers developing of normal dental occlusion. It was also found that sleep apnea and periodontal diseases have a relationship. Different therapies in the treatment of sleep apnea cause various oral symptoms. Oral appliance therapy causes short-term adverse effects like excessive salivation and dry mouth, occlusal and jaw joint sensation, headache and gum irritation. Small occlusal changes are long-term adverse effects. It was discovered that CPAP patients have xerostomy, gum bleeding and halitosis more than other people. Modafinil which is used in pharmacological treatment also causes xerostomy. Side effects of surgical procedures are not significant relative to oral health.

Dental health care professionals have to take individual needs of sleep apnea patients into account. They have to give self-care guidance to relieve oral symptoms and inform patient about the risks of oral diseases. Oral health care professionals can play a significant role in evaluating risk factors and diagnosis of sleep apnea.