Rauhaskudosannos mammografiassa : Kuvaileva tutkimus Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella

Abstract

Mammografiatutkimus on tärkeä tutkimusmenetelmä rintasyövän diagnostiikassa. Rintarauhasen säteilyaltistuksen suuruutta mammografiatutkimuksessa arvioidaan rauhaskudosannoksella, joka on käytössä jo useassa eri maassa ympäri maailmaa. Suomessa sitä on alettu käyttämään ainoana vertailutasosuureena vuoden 2014 alusta lähtien.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla mammografian rauhaskudosannosta Oulun yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueella julkisten terveydenhuollon sairaaloiden ja terveyskeskusten välillä, joissa suoritetaan seulonta- ja kliinisiä mammografiatutkimuksia. Tavoitteena on saada tietoa, jota toimipaikat voivat käyttää mammografiatoiminnan kehittämiseen. Tutkimuksessa käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti aineistokeruulomakkeen, kyselylomakkeen sekä Webropol-kyselyn avulla. Tutkimukseen osallistui lopulta viisi toimipaikkaa, joista vain kolmen toimipaikan tulokset olivat kriteerit täyttäviä STUK-TR-11 Potilaan säteilyaltis-tuksen määrittäminen mammografiassa -ohjeen mukaisesti.

Tutkimustulosten perusteella kaikkien toimipaikkojen rauhaskudosannokset pysyivät Säteilyturvakeskuksen määrittelemän mammografiatutkimuksen vertailutason 1,5 mGy alapuolella. Huomattavia eroavaisuuksia ei löytynyt myöskään toimipaikkojen mammografialaitteista, käytetystä tekniikasta eikä laadunvarmistuskäytännöistä. Tutkimustulosten perusteella tutkimukseen osallistuneet toimipaikat voivat kehittää toimintaansa vertaamalla omaa toimintaansa muiden paikkojen toimintaan. Myös erityisvastuualue voi hyödyntää saatuja tuloksia koulutustarkoituksessa. Jatkotutkimushaasteena on vastaavanlaisella tutkimuksella selvittää rauhaskudosannoseroja laajemmalta alueelta ja suuremmalla otannalla, jolloin eroavaisuuksia ja vertailuarvoja olisi enemmän.

Mammography represents an important diagnostic way for detection of breast cancer. Mean glandular dose describes the risk for glandular tissue caused by application of radiation in mammography. Around the world mean glandular dose is already used in several countries but in Finland it has been used as the only dose comparison unit since the beginning of year 2014.

The purpose of this study was to describe mean glandular dose in mammography within Northern Osthrobothnia Hospital District. Studied district included public hospitals and healthcare centers in which screening and clinical mammography were carried out. The aim of this study was to describe the differences in mean glandular doses and the possible reasons of those dose differences between hospitals and healthcare centers. The nature of this study was quantitative. The research material was collected with the use of electronic data collection form, questionnaire and Webropol survey. Five hospitals and healthcare centers eventually participated in the study. Three of those participants were comparable in accordance with the STUK-TR-11 instructions.

The results demonstrate little mean glandular dose difference between study participants. No differences were found in either mammography equipment, in the technology used or in quality assurance practices. On basis of the research results, hospitals and healthcare centers can develop their expertise by comparing their working methods to other units. Also Northern Osthrobothnia Hospital District can use the results for educational purposes. Following research topics can examine mean glandular dose differences within larger geographical areas, thus possibly have more sampling material.