Etäjohtaminen Rainmakerin Shop-in-Shop-konseptissa
Ruokamo, Taija (2015)
Ruokamo, Taija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111916898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111916898
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Rainmakerin Shop-in-Shop-konseptin etäjohtamisen nykytilanne ja -taso ja tarjota kehittämisideoita etäjohtamisen laadun parantamiseksi. Erityisesti tarkoituksena oli ymmärtää, miten etäjohtaminen toteutui toimeksiantajayrityksessä ja käsittää, millä tasolla esimiesten etäjohtamisen taidot olivat. Etäjohtamista käsiteltiin myyntitiimien esimiesten näkökulmasta.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin etäjohtamista yleensä, sen haasteita ja edellytyksiä sekä viestintää. Opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä. Tutkimus toteutettiin videohaastattelutyökalun avulla viikolla 41 vuonna 2015 Rainmakerin Fortum Shop-in-Shop-konseptin viidelle seitsemästä esimiehestä. Tutkimuksen teema-alueet koostuivat peruskysymyksistä, esimiesten käsityksistä itsestään esimiehinä ja etäjohtajina sekä etäjohtamisen kehittämismahdollisuuksista.
Tutkimuksesta ilmeni, että henkilökohtaisessa ohjauksessa oli puutteita ja sen suunnittelu ei ollut prosessoitua tai järjestelmällistä. Myös viestinnässä oli kehitettävää, sillä esimiehillä ei ollut esimerkiksi käytössä minkäänlaisia viestinnän pelisääntöjä ja haastateltavat kaipasivat apua viestintään.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että esimiehet kokivat työntekijöiden ohjauksen etäjohtaessaan haastavana, eivätkä tunteneet pystyvänsä antamaan syvällisiä ohjeita muuten kuin kasvokkain. Viestinnässä ei ollut myöskään selkeitä pelisääntöjä, ja sen ja ohjauksen vaillinaisuuden välillä huomattiin yhteys.
Tutkimuksen kehitysehdotuksina tarjottiin tärkeimpänä ohjauksen prosessointia järjestämällä koulutuspäiviä kerran tai kaksi kuukaudessa. Näin työntekijöiden ohjaus olisi suunnitelmallista. Toisena kehitysehdotuksena esitettiin niin sanotun läsnäololaskurin käyttöönottoa, jolla varmistettaisiin esimiesten viettävän tasapuolisesti jokaisen työntekijän kanssa aikaa. Sama työkalu voitaisiin implementoida myös esimiesten esimiehille. Neljäntenä kehitysehdotuksena ehdotettiin työntekijöiden palautelomaketta, jotta esimiehet saisivat palautetta johtamistaidoistaan ja voisivat näin kehittää itseään tehokkaammin. Viidentenä kehitysehdotuksena tarjottiin viestinnän pelisääntöjen kehittämistä ja viestintäkoulutuksen järjestämistä esimiehille. Viimeisenä kehittämiskohteena ehdotettiin sähköisten viestintäkanavien monipuolistamista.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin etäjohtamista yleensä, sen haasteita ja edellytyksiä sekä viestintää. Opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä. Tutkimus toteutettiin videohaastattelutyökalun avulla viikolla 41 vuonna 2015 Rainmakerin Fortum Shop-in-Shop-konseptin viidelle seitsemästä esimiehestä. Tutkimuksen teema-alueet koostuivat peruskysymyksistä, esimiesten käsityksistä itsestään esimiehinä ja etäjohtajina sekä etäjohtamisen kehittämismahdollisuuksista.
Tutkimuksesta ilmeni, että henkilökohtaisessa ohjauksessa oli puutteita ja sen suunnittelu ei ollut prosessoitua tai järjestelmällistä. Myös viestinnässä oli kehitettävää, sillä esimiehillä ei ollut esimerkiksi käytössä minkäänlaisia viestinnän pelisääntöjä ja haastateltavat kaipasivat apua viestintään.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että esimiehet kokivat työntekijöiden ohjauksen etäjohtaessaan haastavana, eivätkä tunteneet pystyvänsä antamaan syvällisiä ohjeita muuten kuin kasvokkain. Viestinnässä ei ollut myöskään selkeitä pelisääntöjä, ja sen ja ohjauksen vaillinaisuuden välillä huomattiin yhteys.
Tutkimuksen kehitysehdotuksina tarjottiin tärkeimpänä ohjauksen prosessointia järjestämällä koulutuspäiviä kerran tai kaksi kuukaudessa. Näin työntekijöiden ohjaus olisi suunnitelmallista. Toisena kehitysehdotuksena esitettiin niin sanotun läsnäololaskurin käyttöönottoa, jolla varmistettaisiin esimiesten viettävän tasapuolisesti jokaisen työntekijän kanssa aikaa. Sama työkalu voitaisiin implementoida myös esimiesten esimiehille. Neljäntenä kehitysehdotuksena ehdotettiin työntekijöiden palautelomaketta, jotta esimiehet saisivat palautetta johtamistaidoistaan ja voisivat näin kehittää itseään tehokkaammin. Viidentenä kehitysehdotuksena tarjottiin viestinnän pelisääntöjen kehittämistä ja viestintäkoulutuksen järjestämistä esimiehille. Viimeisenä kehittämiskohteena ehdotettiin sähköisten viestintäkanavien monipuolistamista.