Development of Community Participation in Somaliland: Implications of International Solidarity Foundation’s Development Co-operation in Somaliland

Abstract

International Solidarity Foundation (ISF) is a Finnish development co-operation organiza-tion, which aims at promoting gender equality, creating sustainable and decent work and livelihood, and strengthening civil societies. These aims are aligned with the policies of the Finnish development co-operation. The objective of this study was to explore how the work ISF and their partner organizations have done in Somaliland has enhanced participation in the local communities. The perspective for this study is derived from the viewpoints of the land co-ordinator of ISF and representatives of their partner organizations in Somaliland. The conclusions from this study were used as a background analysis for ISF’s upcoming action plan for the years 2016-2018.

The approach in this study was qualitative. Computer mediated communication was em-ployed for the collection of data. The questionnaire was sent to representatives of ISF’s partner organizations, and ten responses were received. In addition to this, the land co-ordinator for ISF in Somaliland was interviewed via Skype.

The Ladder of Citizen Participation (Arnstein) and the Power Cube (Gaventa), which ex-amine interactional citizen participation and the dimensions of power, formed the theoretical framework for the study. The data obtained for this study showed that the presence of ISF and their partner organizations has affected the levels of citizen participation, especially that of women. New forms of participation have opened up democratic decision making fora that strengthen citizenship and self-determination in the communities the projects were implemented in.

Based on the results, ISF’s community based approach has had the desired effect on many levels during co-operation with their partner organizations. Participation and gender equality have increased, as have the possibilities of community members to affect their own living environment. Nonetheless, it seems that project operations could be clarified and the recommendations of representatives of partner organizations could be recognized to a greater extent.

Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä korostetaan kolmea painopistettä, jotka ovat eriarvoisuuden poistaminen; sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja ilmastonmuutoksen ehkäisy. Solidaarisuuden tavoitteet; sukupuolten välisen tasa-arvon, ihmisarvoisen toimeentulon ja kansalaisyhteiskuntia vahvistavan työn kehittäminen, linjaavat näitä painopisteitä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää onko Solidaarisuuden ja heidän yhteistyöjärjestöjensä toimet Somalimaassa edistäneet osallisuutta niissä yhteisöissä joissa he toimivat. Tutkimuksen näkökulma on johdettu Solidaarisuuden maakoordinaattorin ja kumppanijärjestöjen edustajien näkemyksistä. Johtopäätökset tässä tutkimuksessa ovat olleet tausta-analyysinä Solidaarisuuden tulevassa toimintasuunnitelmassa vuosille 2016–2018.

Teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkimuksessa ovat osallisuus yhteiskunnan eri tasoilla (Ladder of Citizen Participation, Arnstein) sekä valtasuhteet (Power Cube, Gaventa). Tätä tutkimusta varten kerätty data osoittaa että Solidaarisuuden ja yhteistyöjärjestöjen läsnäolo on vaikuttanut kansalaisten, erityisesti naisten, osallistumisen tasoon. Osallistumisen uudet muodot ovat avanneet demokraattisia päätöksentekoareenoita, jotka vahvistavat kansalaisuutta ja itsemääräämisoikeutta yhteisöissä joissa projekteja toteutetaan.

Tämän tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Tietokonevälitteistä kommunikaatiota (CMC) käytettiin tiedonkeruuseen. Yhteistyöjärjestöjen edustajille lähetettiin kyselylomake ja vastauksia saatiin yhteensä yksitoista. Tämän lisäksi Somalimaan maakoordinaattoria haastateltiin Skypen välityksellä. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten Solidaarisuus ja yhteistyöjärjestöt ovat vaikuttaneet kansalaisten osallisuuteen yhteisöissä joissa projekteja toteutetaan.

Tulosten perusteella Solidaarisuuden yhteisölähtöinen lähestymistapa on vaikuttanut toivotulla tavalla. Osallisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo ovat lisääntyneet. Myös yhteisöjen jäsenten mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä on kohonnut. Siitä huolimatta projektien toiminnan selkiyttäminen vaikuttaisi olevan tarpeen ja yhteistyöjärjestöjen edustajien suosituksia voitaisiin kuunnella enemmän.