Helsingin työväenopiston tuottavuuslaskennan kehittäminen
Humalainen, Tarja (2015)
Humalainen, Tarja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112217130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112217130
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää ja kuvata Suomenkielisen työväenopiston tuottavuuslaskennan malli. Kehittämishanke toteutettiin käyttäen toimintatutkimuksen menettelytapoja.
Alustava suunnittelu tapahtui yhteistyössä johdon kanssa. Ensivaiheessa toteutettiin henkilöstölle suunnattu kysely, jolla haluttiin kartoittaa henkilöstön tietoisuus ja asenteet tuottavuuden mittaamiselle. Lisäksi haluttiin selvittää mahdolliset tarpeet ja toiveet koskien tuottavuuden mittaamista. Työtä koordinoimaan muodostettiin tuottavuuslaskennan kehittämisryhmä, mutta ideointi ja varsinainen kehittämistyö tehtiin osastoilla. Tuottavuusryhmä valmisteli esityksen päätöksentekoa varten. Viimeistely tavoitteiden määrittämisvaiheessa tapahtui osana opiston talousarvioehdotuksen valmistelua.
Tulokseksi saatiin matriisimalliin toteutettu menestymisen asteikko. Tuottavuudelle asetettavat tavoitteet määritti johto ja henkilöstötoimikunta yhteisessä kokouksessa. Mittarit haettiin organisaation reaaliprosesseiden onnistumista kuvaavista mittareista, joista on helppo keskustella henkilöstön kanssa. Matriisiin on valittu laajasti opiston toimintaa kuvaavia ja eri näkökulmia kuvaavia mittareita valtuuston asettamat strategiset tavoitteet huomioiden. Matriisista ilmenee sekä tuottavuuden taso että tuottavuuden muutos. Matriisiin valitut mittarit ovat opetustunnin yksikköhinta, strategisesti tärkeä integroivan opetuksen määrä, asiakastyytyväisyys, työhyvinvointi (alamatriisi muodostuen 7 osatekijästä) ja opetustilojen käyttöaste.
Opinnäytetyössä onnistuttiin saavuttamaan kaikki merkittävät tavoitteet. Tuottavuuden johtaminen ja tuottavuustavoitteista keskustelu henkilöstön kanssa onnistuu jatkossa hyvin matriisin tunnuslukujen kautta. Valtuuston asettama tuottavuustavoite voidaan raportoida annettujen ohjeiden mukaisesti ja valtuuston asettamat strategiset tavoitteet työhyvinvoinnin kehittymiselle, tilojen käytölle ja yksikköhinnan kehittymiselle voidaan raportoida matriisin tietojen pohjalta.
Alustava suunnittelu tapahtui yhteistyössä johdon kanssa. Ensivaiheessa toteutettiin henkilöstölle suunnattu kysely, jolla haluttiin kartoittaa henkilöstön tietoisuus ja asenteet tuottavuuden mittaamiselle. Lisäksi haluttiin selvittää mahdolliset tarpeet ja toiveet koskien tuottavuuden mittaamista. Työtä koordinoimaan muodostettiin tuottavuuslaskennan kehittämisryhmä, mutta ideointi ja varsinainen kehittämistyö tehtiin osastoilla. Tuottavuusryhmä valmisteli esityksen päätöksentekoa varten. Viimeistely tavoitteiden määrittämisvaiheessa tapahtui osana opiston talousarvioehdotuksen valmistelua.
Tulokseksi saatiin matriisimalliin toteutettu menestymisen asteikko. Tuottavuudelle asetettavat tavoitteet määritti johto ja henkilöstötoimikunta yhteisessä kokouksessa. Mittarit haettiin organisaation reaaliprosesseiden onnistumista kuvaavista mittareista, joista on helppo keskustella henkilöstön kanssa. Matriisiin on valittu laajasti opiston toimintaa kuvaavia ja eri näkökulmia kuvaavia mittareita valtuuston asettamat strategiset tavoitteet huomioiden. Matriisista ilmenee sekä tuottavuuden taso että tuottavuuden muutos. Matriisiin valitut mittarit ovat opetustunnin yksikköhinta, strategisesti tärkeä integroivan opetuksen määrä, asiakastyytyväisyys, työhyvinvointi (alamatriisi muodostuen 7 osatekijästä) ja opetustilojen käyttöaste.
Opinnäytetyössä onnistuttiin saavuttamaan kaikki merkittävät tavoitteet. Tuottavuuden johtaminen ja tuottavuustavoitteista keskustelu henkilöstön kanssa onnistuu jatkossa hyvin matriisin tunnuslukujen kautta. Valtuuston asettama tuottavuustavoite voidaan raportoida annettujen ohjeiden mukaisesti ja valtuuston asettamat strategiset tavoitteet työhyvinvoinnin kehittymiselle, tilojen käytölle ja yksikköhinnan kehittymiselle voidaan raportoida matriisin tietojen pohjalta.