Työterveyssuunnitelma terveyden edistämisen viitekehyksessä- : työterveyshoitajien kokemuksia työterveyssuunnitelman toteuttamisesta

Abstract

Työterveyshuollon toimintaympäristö on nopeasti muuttuvassa tilassa ja työterveyshuolto pyrkii vastaamaan oikein kohdentuvilla toimilla muutoksista johtuviin kuormitustekijöihin, tuottamalla työntekijöiden työhyvinvointiin ja työuran jatkamista tukevia palveluprosesseja. Tavoitteina ovat oikein vaikuttavat työmuodot ja yhteistyö asiakkaiden kanssa.

Terveyden edistäminen on WHO (1986) julistuksessa määritelty prosessiksi, jolla ihmisen on mahdollisuus tulla tietoiseksi tilanteestaan tunnistaakseen ja parantaakseen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan.Työterveyshuollossa terveyden edistäminen on tietojen antona, ohjauksena ja neuvontana sisällytetty kaikkiin palveluprosesseihin. Henkilökohtainen terveyssuunnitelma on terveystarkastuksessa yhdessä asiakkaan kanssa laadittava, henkilökohtainen terveyden edistämisen ja työkyvyttömyyden ehkäisemisen suunnitelma, johon kootaan näkyväksi asiakkaan ja työterveyshuollon ammattihenkilön yhteinen näkemys voimavaroista ja tavoitteista.

Terveyskeskustelussa tulisi käsitellä tapaamisessa yhdessä laajalti terveyteen, voimavaroihin, työhön ja työn kuormittavuuteen liittyviä asioita. Asiakkaalle keskustelun tulisi olla rohkaiseva tilaisuus sen hetkisen tilanteen ja tulevaisuuden tärkeimpinä pitämiensä hyvinvoinnin tavoitteiden tarkasteluun. Työterveyshoitajien voimavaraistava terveysneuvonta edellyttää dialogiin harjaantuneisuutta ja asiakkaan motivaatiota esiin kutsuvan työmenetelmän tuntemusta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja selvittää yksityisen lääkärikeskuksen työterveyshoitajille suunnatun kyselyn tuloksia kokemuksista työterveyssuunnitelman toteuttamisesta terveystarkastuksissa, terveyssuunnitelman kirjaamisesta ja toteutuksen mahdollistavista tai haittaavista tekijöistä.

Kyselyyn vastanneiden työterveyshoitajien vastauksissa tuli esille ammatillisuus ja asiakaslähtöinen työote. Avoimissa vastauksissa käytettiin asiakastyön kuvauksissa voimavaraistavien ohjausmenetelmien käsitteitä. Työterveyssuunnitelma toteutui käytännössä työterveyshoitajan ohjaus, neuvonta jatkosuunnitelman kirjauksena eikä niinkään erillisenä työterveyssuunnitelmana. Terveystarkastukseen käytettävän ajan ei koettu olevan riittävä suunnitelman kokoamiseen käynnin aikana, sillä teknisesti asiakkaalle annettava kappale terveyssuunnitelmasta vaati erillisen kirjauksen. Asiakkaan ennalta valmistautuminen tapaamiseen esitietolomakkeen täyttämisellä katsottiin parantavan dialogin toteutumista ja auttavan työterveyssuunnitelman laadintaa. Yhteisen toimintamallin sopiminen arvioitiin tarpeelliseksi työterveyssuunnitelman käytäntöön juurruttamisessa.

Kehittämistarve ilmenee tapaamiseen valmistavan esikyselylomakkeen rakenteen uudelleenarviointiin. Millaisilla avoimilla kysymyksillä saadaan esiin asiakkaan terveyden lukutaito ja työ lukutaito. Miten täydennetty esikyselylomake olisi teknisesti toteutettavissa terveystarkastukseen kirjaamisen pohjaksi ja yhdessä toteutettavaksi työterveyssuunnitelmaksi.

Occupational health care environment is in a rapidly changing state and occupational health care aims to respond with properly targeted actions, by providing service processes that support the occupational well-being of employees and the continuation of working life with the aim of affecting the correct forms of work and co-operation with our customers.

Health promotion is defined in a WHO declaration (1986) as a process in which people have the opportunity to become aware of their situation in order to identify and improve their physical, mental and social wellbeing. In occupational health care, health promotion is included in all service processes as output of information, guidance and advice. A Personal Health Plan is a plan that is jointly developed in a health check to promote the customer’s personal health and prevent disability. It makes visible to the customer and the occupational health practitioner their shared vision of resources and objectives.

In a health dialogue, health, resources, work and work load related things should be handled extensively in one meeting. For the customer the dialogue should be an encouraging opportunity to promote their own well-being and review their own current situation and the most important objectives in the future. Occupational health nurses’ empowering health guidance requires a dialogue proficiency and knowledge of the customer's motivation method.

This thesis has dealt with one medical center’s occupational health nurses' experiences of health plan implementation in health checks, the factors enabling or obstructing the recognition and implementation of the health plan.

The responses of the occupational health nurses who answered the questionnaire revealed professionalism and a customer-oriented approach to work. In open responses the concepts of empowering guidance methods were used in client work descriptions. The Occupational Health Plan was realized in practice in each occupational health nurse’s entry of the guidance, counseling follow-up plan in the patient information system, rather than as a separate Health Plan. The time taken for medical examination was not considered to be sufficient to compile the plan during the visit, because technically the health plan would require a separate entry. Customer preparation before the meeting by filling the preliminary information form was regarded as enriching for the realization of dialogue and helping to draw up a Health Plan together. The familiarization in the common practice of Health Plan entry was considered necessary. Do we need a different way of thinking in logging implementation?

As a development suggestion, the evaluation of the structure of the preliminary information form. What kind of open-ended questions elicit the customer's health literacy and work literacy? How could the filled in preliminary questionnaire form be used technically as a basis for health examination and for an Occupational Health Plan to be executed together?