”Nyt tehdään enemmän yhdessä” – Oulun ammattikorkeakoulun sisäinen auditointi 2016
Isola, Marianne; Ahvenlampi, Sari (2016)
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604214743
Lähdeviite:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604214743
Lähdeviite:
Isola M., Ahvenlampi S., (2016). ”Nyt tehdään enemmän yhdessä” – Oulun ammattikorkeakoulun sisäinen auditointi 2016. , In: ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 11/2016, Oulun ammattikorkeakoulu. URN:NBN:fi:amk-201604214743
Tiivistelmä
Talvella 2016 järjestettiin Oulun ammattikorkeakoulussa järjestyksessään neljäs sisäinen auditointi. Kohteina olivat korkeakoulun laatupolitiikka, laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen ja laatujärjestelmän kehittäminen. Vertaisarviointi pohjautui koulutusosastojen ja palveluyksiköiden syksyllä 2015 tehtyihin itsearviointeihin näistä kolmesta kohteesta.
Auditointiryhmät haastattelivat opettajia, palveluhenkilökuntaa, johtoa, opiskelijoita ja ulkoisia sidosryhmiä. Vaikka jokainen ryhmä toimi itsenäisesti, toistuivat vahvuudet ja kehittämiskohteet ryhmien raporteissa. Uudistettu organisaatio koettiin positiivisena: muutoksen myötä keskusteluyhteyksien koettiin lisääntyneen ja uudistus nähtiin tärkeänä yhtenäisten käytänteiden kehittämisessä. Palveluyksiköiden luomista pidettiin hyvänä asiana. Lisäksi vahvuutena näkyi erityisesti henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien kehittämismyönteisyys.
Kehittämiskohteissa esiin nousivat erityisesti johtamisjärjestelmän kehittäminen, osallistamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen sekä yhteisöllisyyden kehittäminen, viestinnän ja vuorovaikutteisuuden parantaminen sekä henkilöstö- ja sidosryhmäpalautejärjestelmät.
Auditointiryhmät haastattelivat opettajia, palveluhenkilökuntaa, johtoa, opiskelijoita ja ulkoisia sidosryhmiä. Vaikka jokainen ryhmä toimi itsenäisesti, toistuivat vahvuudet ja kehittämiskohteet ryhmien raporteissa. Uudistettu organisaatio koettiin positiivisena: muutoksen myötä keskusteluyhteyksien koettiin lisääntyneen ja uudistus nähtiin tärkeänä yhtenäisten käytänteiden kehittämisessä. Palveluyksiköiden luomista pidettiin hyvänä asiana. Lisäksi vahvuutena näkyi erityisesti henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien kehittämismyönteisyys.
Kehittämiskohteissa esiin nousivat erityisesti johtamisjärjestelmän kehittäminen, osallistamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen sekä yhteisöllisyyden kehittäminen, viestinnän ja vuorovaikutteisuuden parantaminen sekä henkilöstö- ja sidosryhmäpalautejärjestelmät.