Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

How is the Constraint-Induced Movement Therapy affecting stroke patient’s quality of life? : A literature review

Pedrono, Eric (2016)

 
Avaa tiedosto
Eric_Pedrono.pdf (535.4Kt)
Lataukset: 


Pedrono, Eric
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117234
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriön on yksi eniten esiintyvistä sairauksista maailmassa. Siitä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat erittäin korkeita. Suurimmalle osalle potilaista jää aivoverenkiertohäiriön jälkeen jokin tominnanrajoitus.

Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen kuntoutuksen haasteena on se, että potilas, jonka yläraaja on vammautunut, kehittää korvaavia käyttötapoja välttääkseen raajan toiminnanrajoituksesta aiheutuvaa turhautumista ja kipua. Tämä kutsutaan ns. opituksi käyttämättömyydeksi. Taubin mukaan apinoilla tehty tutkimus osoittaa, että terveen käden käytön estäminen auttaa vammatutuneen raajan parantumista. Hän on kehittänyt tehostetun käden käytön kuntoutusohjelman (Constraint- induced movement therapy, CIMT), jonka tulokset vaikuttavat lupaavilta (Taub, 1968).

Perustuen ICF viitekehykseen, kuntoutuksen avulla pitäisi pyrkiä saavuttamaan tuloksia toimintakyvyn, aktiivisuuden ja osallistumisen tasolla mukaan lukien henkilökohtaiset ja ympäristötekijät. Tämä tarkoittaa, että päätavoitteena kuntoutuksessa on kuntoutujan elämälaadun koheneminen. Tässä kirjallisuuskatsauksessa on pyritty vastaamaan kysymykseen miten tehostetun käden käytön kuntoutusohjelma tai sen sovellutukset vaikuttavat aivoverenkiertohäiriöpotilaan elämänlaatuun.

Artikkeleista ilmenee, että tehostetun käden käytön kuntoutuksesta vaikuttavat hyötyvän potilaat, kenellä on lievä toispuolihalvaus ja ranteen ojennus mahdollista sekä tyydyttävällä tasolla oleva kognitiivinen suorituskyky (arvioituna Mini Mental Scalen avulla). Modifioidulla tehostetun käden käytön kuntoutusohjelman avulla toteutettu kuntoutus vaikuttaa olevan yhtä tehokasta kuin alkuperäinen menetelmä.

Katsauksen tutkimuksissa elämän laatu ei ole ensisijaisena tulosmuuttujana, mutta se on muuttamassa kirjallisuudessa. Tästä kirjallisuuskatsauksesta ilmenee, että tehostetun käden käytön kuntoutusohjelmalla on myönteinen, mutta melko vähäinen vaikutus elämänlaatuun aivoverenkiertohäiriöpotilailla koskien ensisijaisesti elämänlaadun fyysisiä tekijöitä, kuten aktiivisuutta päivittäisiä toimintoja. Potilaat voisivat hyötyä hoidon uudelleenjärjestelyistä ja kotona tehtävästä harjoittelusta. Tämän pitäisi olla helppoa toteuttaa Suomessa.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste